27.5.2015

Janne Aalto

Muistatko vielä ”uuden talouden”? Vuosituhannen vaihteen tienoilla ajateltiin tietotekniikan ja tietoliikenteen kehityksen nostavan tuottavuutta niin, että taloudesta poistuisivat sekä inflaatio että suhdannevaihtelut. Savun hälvettyä moni verkkopalvelu katosi ja perinteisten tuotannontekijöiden todettiin olevan edelleen voimissaan. Ei siis tullut uutta taloutta, mutta jotain hyvin merkittävää syntyi: hyperkilpailu.

Uuden talouden visioista ja toimintamalleista todellisuudeksi jalostunut digitalisaatio ja siihen liittyvä globalisaatio ovat saaneet aikaan ennen kokemattoman kilpailutilanteen yritysten, valtioiden ja jopa maanosien välille. Yrityksille panoksena ovat asiakkaat, markkina-asema, paikka arvoketjussa - viime kädessä olemassaolo. Maantieteelliset rajat ovat hämärtyneet ja digitalisaatio on edennyt kaikille toimialoille.

Verkkoon ei enää siirry vain yksittäisiä palveluita vaan merkittäviä osia arvoketjusta, jopa kokonaisia arvoketjuja. Harva niistä siirtyy sellaisenaan. Trendi on selkeä: mitä kansainvälisempi tuote tai palvelu, sitä varmemmin arvoketju ja kilpailu ovat oleellisin osin verkossa.

Kun muutos on ilmeinen, keskeistä on ymmärtää mitä digitalisaatio tarkoittaa.

• Digitalisaatio on teknologiaa. Näkyviä ilmentymiä ovat vaikkapa mobiilisovellukset, sosiaalinen media, pilvipalvelut, big data, esineiden internet ja tiedolla johtaminen. Perusta on syvällä konepellin alla, ja käytetyt teknologiat vaikuttavat yritysten suorituskykyyn kaikilla osa-alueilla.

  Uusien laitteiden, palvelujen ja prosessien taustalla on joustavia, integroituvia ja usein avoimia teknologioita: kaikkea sitä, mitä perinteisten IT-järjestelmien taustalla ei ole. Siksi nykyiset tietojärjestelmät ovat useimmille yrityksille suurimpia esteitä ja pullonkauloja. Vanha perusta on uskallettava vaihtaa: arkailemalla ja jahkailemalla liputtaa itsensä ulos pelistä. Näihin muutoksiin liittyvät riskit ovat suuria, mutta vaihtoehtoja ei ole.

• Digitalisaatio on muutosjohtamista. Teknologiavalinnat ovat melko suoraviivaista vaihtoehtojen punnitsemista. Ihmisten kanssa muutosprosessit ovat monin verroin monisyisempiä.

  Kun visio on kirkas, teknologioita voi yhdistellä miltei kuin legopalikoita. Aivan toisen luokan haaste on yhteisten tavoitteiden, organisaatiorakenteiden, osaamisen, prosessien ja kulttuurin päivitys - yli koko yrityksen. Yhteenkään erilliseen organisaatiosiiloon ei ole varaa. IT-johtajana suosittelen aloittamaan omalta tontilta: ilman digiaikaan päivitettyä IT-organisaatiota ei muutos onnistu missään muuallakaan.

• Digitalisaatio on uutta liiketoimintaa. Se ei ole vanhan siirtämistä sellaisenaan verkkoon, ei yksittäisten palvelujen digitalisoimista, eikä varsinkaan verkon rajoittamista vain myyntikanavaksi.

  Vanha liiketoiminta ei välttämättä katoa, mutta ennalleen se ei jää. Jatkuvuus edellyttää kaikilla toimialoilla vahvaa visiota asiakkaiden tulevaisuuden asiointitarpeista. Vision toteuttaminen vaatii modernin järjestelmäarkkitehtuurin ja uusien teknologioiden nopeaa käyttöönottoa ja vanhoista luopumista. Digitalisoitunut liiketoiminta tarkoittaa uusia innovatiivisia tapoja palvella asiakkaita paremmin ja saumattomasti, kaikissa kanavissa.

• Digitalisaatio on ennen kaikkea asiakaspalvelua. Tavoitteena pitää olla synnyttää erinomainen ostokokemus tai palvelutapahtuma - nopeammin, paremmin ja aikaisempaa edullisemmin.

  Digitalisaatiota on kuvattu myös termillä palvelutalouden vallankumous, jossa asiakkaat siirtyvät palvelujen viidakosta palveluiden puutarhaan. Tämä kuvaus on mielestäni suoraan asian ytimessä.

Digitalisaatiossa yritykset tarvitsevat saumatonta ja suunnitelmallista yhteistyötä yli koko organisaation. Tämän onnistumisessa meidän IT-johtajien ja vastuullamme olevien IT-organisaatioiden rooli on aivan keskeinen. Perinteinen malli liiketoiminnoista IT:n "asiakkaina" on auttamattomasti vanhentunut. Uskallan väittää, että pelkästään tämän todellinen ymmärtäminen ja mallin muuttaminen suunnitelmalliseksi yhteistyöksi synnyttää tuskaa kaikissa muissa organisaatioissa paitsi nuorissa, suoraan digitaaliseen aikaan syntyneissä kasvuyrityksissä.

Liiketoiminta- ja IT-johdon tärkeimpien tehtävien on oltava asiakkaiden tarpeiden ratkominen ja paras mahdollinen asiakaskokemus. Työtä pitää tehdä samoissa pöydissä, tunnistaen samat haasteet ja sitoutuen samoihin liiketoiminnan tavoitteisiin. IT:n on oltava liiketoiminnan kehittämisen kumppani ja innovaatioiden mahdollistaja, joka sovittaa yhteen yrityksen ja asiakkaiden tarpeet sekä teknologian antamat mahdollisuudet.

Näiden haasteiden rakentaminen vahvuuksiksi on hyperkilpailussa keskeinen menestystekijä. Digiketjun on oltava paitsi vahva ja kestävä, myös nopea ja notkea. Yksittäisillä tähdillä ei pärjää: tarvitaan koko joukkue, hyvä pelistrategia ja tahto voittaa.

Janne Aalto on DNA:n tietohallintojohtaja. Tässä blogissa hän kutsuu mukaan pohtimaan tietotekniikan ja tietohallinnon roolia liiketoiminnan digitalisoituessa eri toimialoilla.