29.4.2015

Marko Rissanen

Kun palaan mielessäni noin viisi vuotta taaksepäin, muistan tuskailuni juuri ennen kesälomani alkua. Loman viettoon piti päästä lähtemään ajoissa, mutta vielä viikonloppunakin hoidin viimeisiä tärkeitä työasioita eteenpäin.

Ensimmäinen lomaviikko meni vielä työstä irrottautumiseen, ja lomani aikana harhauduin takaisin työn rytmiin akuuteissa ”minua tarvitaan” -tilanteissa.

Ulkomaanmatkan aikana puolisoni totesikin, että olin viettänyt enemmän aikaa puhelimessa hoitaen työasioita kuin lomaillut perheen kanssa.

Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen lisääntyy jatkuvasti erityisesti asiantuntijatehtävissä. Se tuo mukanaan paljon hyviä asioita, kuten töiden tekemisen joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta, omaan arkeen parhaiten sopivalla tavalla. Lomien osalta saattaa kuitenkin syntyä käänteinen tilanne, sillä pystymme myös silloin tekemään töitä vaikka korpien keskellä mökillä tai olemaan vähintäänkin tavoitettavissa.

Kuinka varmistamme, että voimme irrottautua aidosti töistä loman ajaksi? Kuinka pääsemme tilanteeseen, että loma on aitoa lomaa ja pystymme myös nauttimaan siitä ilman, että työasiat pyörivät mielessä?

Kaksi seikkaa vaikuttaa siihen, kuinka helppoa lomalle lähtö on ja kuinka hyvin töistä irrottautuminen onnistuu: yrityskulttuuri ja yksilön oma vastuu.

• Hyvässä yrityskulttuurissa arvostetaan kiireellisistä jaksoista palautumista ja kunnioitetaan myös loma-aikaa. Tuuraamisten ja lomien aikatauluttaminen ei aina ole helppoa, mutta pähkäilyyn käytetty aika maksaa itsensä takaisin.


• Yhtä merkittävää on jokaisen oma vastuu töidensä järjestämisestä. Tässä auttavat avoin keskustelu esimiehen kanssa työtilanteesta, tärkeimpien työtehtävien priorisointi ja sijaisen selkeä ohjeistaminen.

Vaikka meissä on yksilöllisiä eroja, lepo ja palautuminen on meille kaikille erittäin tärkeää. Väsyneenä tai puolitehoisena ajaudumme helposti suorittamiseen, jolloin myös luovuus kärsii, mikä ei ole kenenkään etu.

Mitä sitten opin itse aiemmista epäonnistuneista lomista? Suurin ymmärrys oli se, että kaikkia töitä ei tarvitse saada valmiiksi ennen lomaa, osa voi hyvin odottaa kun sieltä palataan. Toinen oli oivallus, että kukaan ei ole korvaamaton työnantajalleen, mutta läheisilleen kyllä. En halua olla sellainen isä, joka viettää lomansa puhelimessa, sillä perheeni ansaitsee enemmän.

Olen myös oppinut vuosien varrella, että kun pääsen lomalle aidosti lataamaan akkuja, niin tuotan myös yhtiölleni selvästi enemmän. Kuka saa sinun huomiosi lomalla?

Marko Rissanen työskentelee DNA:n henkilöstöjohtajana.