Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vaniljan vetovoima ei vähene – suomalaisten jäätelömaku kumpuaa nostalgiasta

Muualla Euroopassa vaniljaa ei juuri pidetä makuna ollenkaan, toteaa Nestlén markkinointijohtaja.

Ruoka
 
Heini Kilpamäki

Vanilja, mansikka ja suklaa – suomalaisten kolmen suosikkijäätelön kärkeä ei näytä horjuttavan mikään, vaikka uusia makuja tulvii jäätelökioskeihin.

Jäätelön ystävät ovat kuitenkin alkaneet suosia yhä enemmän lähellä tehtyjä, kotimaisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita ja selkeitä, voimakkaita makuja. Esimerkiksi helsinkiläisen Kolmen Kaverin Jäätelön suosituin maku on vadelma-valkosuklaa. Tehdas aikoo myös lanseerata uuden vegaanijäätelön elokuun Flow-festivaaleilla.

Suurimpien jäätelönvalmistajien Nestlén ja Unileverin kioskimyynnin tilastoissa vanilja, mansikka ja suklaajäätelö myyvät edelleen parhaiten, mutta kymmenen suosituimman listassa on jo pientä vaihtuvuutta.

Kolmikkoa seuraavat muun muassa mangomeloni, lakritsi, minttusuklaa, supertiikeri, rommirusina ja päärynä.

”Joka kesä markkinoille tulee uusia jäätelöitä. Niitä kokeillaan mielellään, mutta aina palataan vanhoihin”, kertoo Unileverin viestintäpäällikkö Riitta Jantunen.

Hän arvelee, että ihmiset ovat tottuneet tuttuihin makuihin. ”Vanilja- ja mansikkajäätelö liitetään hyviin lapsuuden tunteisiin.”

Vanilja, suklaa ja mansikka johtavat myös vähittäismyynnin tilastoissa. Mutta miksi vaniljajäätelö on suomalaiselle yhä ykkönen, vaikka mauissa olisi mistä valita?

”On hauskaa, että suomalaiset laskevat vaniljan mauksi. Muualla Euroopassa sitä ei juuri pidetä makuna ollenkaan”, miettii Nestlén markkinointijohtaja Anita Storgård.

Lapset tykkäävät Storgårdin mukaan pääsääntöisesti selkeistä mauista, kun taas yhdistelmämaut ovat enemmän aikuisten mieleen. Sukupuolten välilläkin on eroja.

”Miehet pitävät meidän kokemuksemme mukaan enemmän tuhdeista mauista, esimerkiksi suklaasta tai kinuskista. Naisetkin ostavat suklaata, mutta valitsevat useammin raikkaita makuja, kuten mangomelonia ja sitruunaa”, Storgård sanoo.

Ostettavat irtojäätelöt tulivat Suomeen italialaisten maahanmuuttajien mukana 1920-luvun alussa. Magin, Battilanan ja Minetin suvut toivat jäätelöt Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle samoihin aikoihin.

Suomen vanhin yhä toimiva jäätelötehdas löytyy Helsingistä.

”Vuonna 1922 aloitettiin, ja minun tietoni mukaan vaniljajäätelöllä”, kertoo Annette Magi Helsingin Jäätelötehtaasta.

Jäätelöä valmistettiin aluksi vain kesäisin. Jäät hakattiin talvisin merestä, ja jäitä säilytettiin suurissa maakuopissa, etteivät ne sulaisi.

Teknologian kehittyessä makuja tuli lisää. Ostajat hullaantuivat tiikerijäätelöön 1960-luvun alussa ja rommirusinaan 1980-luvulla. Viimeisimpänä kansansuosikkina saapui lakritsi.

”Se löysi tiensä nopeasti kärkikahinoihin ilmestyessään 1980-luvun lopulla”, Anita Storgård kertoo.

Siitäkin on jo pian 30 vuotta.

Nyt nousevia trendejä ovat pienten valmistajien jäätelöt, joiden raaka-aineet tulevat läheltä.

Kotimaisia marjoja, maitotuotteita ja kananmunia käyttävä helsinkiläinen Kolmen Kaverin Jäätelö perustettiin vuonna 2012. Yhtiö on kasvanut nopeasti.

”Kesäkuun 2016 myynti oli kaksinkertainen viimevuotiseen verrattuna”, kertoo Heikki Huotari, yksi kolmesta kaverista.

Jäätelömakuja on jo yli kymmenen, ja Huotari arvelee, että tehtaan jäätelöpurkkeja voi ostaa jo yli tuhannesta suomalaisesta kaupasta Sodankylää myöten.

Huotari, Ilkka Wikholm ja Sauli Saarnisto kertovat valmistavansa jäätelöä, jolla on ”rehellinen, puhdas ja voimakas maku”.

Yritys työllistää tällä hetkellä miesten lisäksi kuusi vakituista ja neljä osa-aikaista työntekijää. Kesällä tehtaassa työskentelee lisäksi muutama kesäapulainen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Hae reseptejä