Kun etsitään bisnesmaailmassa menestynyttä konkaria, tulee lähes poikkeuksetta ensimmäisenä mieleen mies. Se ärsyttää Michaela von Wendtiä.
”Ihmeellinen myytti, että yritysmaailmassa pätevät ihmiset olisivat aina miehiä. Siellä on osaavia naisia ihan yhtä lailla”, von Wendt, 35, sanoo.
Von Wendt oli 30-vuotias, kun hänet vuonna 2011 nimitettiin perinteikkään suomalaisen kalustevalmistajan Lundian toimitusjohtajaksi.
Nyt moni henkäisee ihmetyksestä ja ihastuksesta: miten niin nuorena on voinut nousta noin korkeaan asemaan?
”Minusta se on aika hassu kysymys. Miksi iällä olisi väliä? Olen tehnyt töitä 14-vuotiaasta asti, olin nuori, kun valmistuin kauppakorkeakoulusta, ja opiskeluaikana tein kolmea eri työtä. Katsottaisiin mieluummin kokemusta eikä ikää.”
Von Wendt tuli marraskuussa 2011 Lundiaan, jonka ilmapiiri oli monien yt-neuvottelujen jäljiltä huono.
”Koko talossa oli odottava fiilis. Päätin, että nyt kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. Halusin oikein kuuluttaa kuluttajalle, että olemme täällä edelleen.”
Heti alkoikin tapahtua. 1940-luvulla perustetussa Lundiassa tehtiin brändiuudistus, karsittiin joitakin tuoteryhmiä, freesattiin vanhoja ja rynnättiin sosiaaliseen mediaan. Siis nykyaikaistuttiin.
Kun von Wendtiä lähestyttiin Lundialta keväällä 2011, taustalla olivat hänen kokemuksensa myyntityöstä ja tiiminjohdosta sekä näyttönsä yrityskasvun edistämisessä. Kuusi vuotta konsulttialan yrityksessä Universumissa ja sitä edeltävät vuodet Ålandsbankenissa vakuuttivat Lundian johdon.
Näyttöä tuli pian Lundialtakin. Lähes unohduksiin painunut yhtiö alkoi pikkuhiljaa muistutella sekä kuluttajia että yritysmaailmaa olemassaolostaan.
”Yllätyin siitä, miten hidas prosessi lopulta oli. Toivoin, että kaikki olisi käynyt nopeammin. Mutta ajat ovat olleet haastavat, ja eiväthän kuluttajat toisaalta koskaan tee huonekalujen ostopäätöksiä kovin nopeasti saati usein.”
Uusiin tuuliin kuuluu myös se, että Lundia haluaa olla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Se lähti heti mukaan esimerkiksi tasa-arvoista avioliittolakia puolustavaan Tahdon-kampanjaan muutama vuosi sitten lanseeraamalla sateenkaarilipaston. Se oli mukana myös turvapaikanhakijat tervetulleeksi Suomeen toivottavassa Refugees Welcome -kampanjassa. Värilliset ovet ja laatikot lanseerattiin sloganilla ”monivärisen Suomen puolesta”.
”Johtoryhmässämme juteltiin asiasta, ja olimme kaikki sitä mieltä, että voimme hyvin ottaa kantaa tällaisissa asioissa. Koska voimme itse seistä näiden asioiden takana ja tahtotila on aito, on myös helpompi ottaa vastaan mahdollista kritiikkiä.”
Negatiivisen palautteen mahdollisuus oli toki olemassa. Esimerkiksi elintarvikepuolella Felixin ketsuppimainos aiheutti kohun. Mainoksessa esiintyy tummaihoinen suomalainen, mistä seurasi runsaasti rasistisia kommentteja, ja jotkut ilmoittivat boikotoivansa Felixiä.
Lundialla ei pelätty boikotteja, von Wendt sanoo. Hänen mielestään yrityksillä saa olla vahva, oma identiteettinsä, ja kannanotot ovat osa sitä.
”Mielestäni yritykset voisivat hyvin ottaa enemmänkin kantaa yhteiskunnallisissa asioissa ja olla rohkeasti jotain mieltä. Esimerkiksi Finlayson on vienyt sitä asiaa pitkälle, ja he ovat tehneet erittäin hyvän ja näyttävän työn”, von Wendt sanoo viitaten Finlaysonin Tom of Finland -mallistoon.
”Me teemme sen ehkä vähän pienemmin ja eri tavalla, mutta emme myöskään pelkää ottaa kantaa silläkään riskillä, että se herättää tunteita.”
Lähes jokaisella suomalaisella on mielikuva ja muistoja Lundian hyllyistä.
Vielä jokunen vuosi sitten 1970- ja 1980-lukujen lapset, nykyiset aikuiset, saattoivat kavahtaa Lundiaa iänikuisena tai vanhanaikaisena. Asiakaskunta kalusteliikkeessä koostui pääosin viisi–kuusikymppisistä.
Vaan ei koostu enää. Nyt kirjahyllyjä, lamppuja ja laatikostoja haalivat eri värisinä ja erilaisina yhdistelminä juuri nuoret aikuiset, joiden lapsuusmuistoissa kotia koristavat Lundian hyllyt. Vanhat, ehkä varastokäytössä olleet hyllyköt, haetaan takaisin olohuoneisiin, ja niitä yhdistellään uusiin osiin.
Ne samat nuoret aikuiset ovat von Wendtin mukaan hyvin tietoisia ja tarkkoja tuotteiden alkuperästä ja tuotantoketjusta. Se on Lundialle vain hyvä asia: yhtiö ylpeilee tuotteidensa ympäristöystävällisyydellä, kierrätettävyydellä ja 95 prosentin kotimaisuusasteella.
Toisaalta kuluttajien materiaalituntemus on huonontunut, von Wendt harmittelee. Asiakkaalle pitää usein selittää esimerkiksi, että massiivipuu on arvokas ja kestävä rakennusmateriaali siksi, että se todella on täyttä puuta.
Lundia ei ole edullisin vaihtoehto, von Wendt myöntää, muttei myöskään kallein. Omien myymälöidensä lisäksi Lundiaa myydään esimerkiksi Stockmannilla ja Finnish Design Shopissa. Alkuvuonna yritys teki merkittävän jälleenmyyntisopimuksen huonekaluliike Iskun kanssa.
Miten Lundia sitten pärjää kilpailijoille, joista osa myy tavaraa huomattavasti halvemmalla? Kilpailu hyödyttää lopulta kaikkia, von Wendt sanoo.
”Jokaisen kuluttajan täytyy löytää oma tyylinsä ja tuotteensa, joka sopii sekä hänen laatuvaatimuksilleen että lompakolleen.”
Lundian etuna hän pitää perinteikkyyttä. Lundia on pitänyt hyllyjen perusrungon samana pian 70 vuotta.
Von Wendt kuvaa Lundiaa kivaksi pieneksi perheyhtiöksi. Se työllistää Suomessa suoraan noin 30 ja välillisesti satoja henkilöitä.
Omistajaperhe Brotherus on tarjonnut välineet ja kannustusta uudistusten tekemiseen, von Wendt sanoo. Hän pitää yhtiön pitkäjänteisestä asenteesta.
”Ei eletä kvartaalitaloutta, vaan katsotaan suoraan viiden, jopa kymmenen vuoden päähän.”
Rohkea ja innostava, työtoverit kuvailevat Michaela von Wendtiä. Itsekin hän tunnistaa nuo piirteet itsestään.
Osoituksena hyvästä johtajuudesta von Wendtille myönnettiin vuonna 2013 johtamiseen erikoistuneen valmennusyritys HRM Partnersin Loistava liideri -titteli. Oma henkilöstö ilmoitti hänet kisaan, johon liittyneessä kampanjassa kyseltiin suomalaisten mielipiteitä hyvästä johtamisesta.
”Kyllä tässä työssä pitää uskaltaa tarttua tilaisuuksiin. Olen hyvä tekemään nopeita päätöksiä, sekä hyvässä että pahassa”, von Wendt nauraa.
Esimerkkinä hän mainitsee Lundian pop up -kaupan, joka päätettiin pystyttää Bulevardille parin päivän varoitusajalla vuodenvaihteessa 2012–13.
Von Wendt näkisi Suomen yritysmaailmassa mielellään paljon enemmän rohkeaa heittäytymistä. Esimerkiksi sosiaalista mediaa voisi hänen mielestään hyödyntää vielä rutkasti tehokkaammin.
”On nykyaikaa seurata, mitä ympärillä tapahtuu.”
Von Wendt kokee itsensä myyjäksi, ja sitä hän toitottaa henkilöstölleenkin.
”En ymmärrä, miksi myyjillä on Suomessa jotenkin huono maine. Kaikkihan me Lundiallakin olemme myyjiä.”
Yrittäjämäinen asenne on lähtöisin kotoa, yrittäjäperheestä. Samoin on toisaalta ajatus siitä, että jokainen työ on yhtä arvokas.
”Voisin olla yhtä hyvin siivoaja, ja olisin siitä yhtä ylpeä. Se on vanhemmiltani tullut malli, he kannustivat opiskeluun ja työhön, oli se mitä vain. Kaikkia meitä tarvitaan yhtä lailla.”
Ensimmäinen työpaikka 14-vuotiaana oli jumppaohjaaja. Jos von Wendt ei olisi lähtenyt kaupalliselle alalle, hänestä olisi kenties tullut toimittaja.
”Olen vähän tällainen jokapaikanhöylä.”
Nuorena naisena yritysmaailmassa ei toki ole aina helppoa, von Wendt myöntää. Vaikka valtaosa hänen tapaamistaan ihmisistä ei kiinnitä sukupuoleen huomiota tai suhtautuu pelkästään positiivisesti, on vinoiluakin joutunut kuulemaan.
Eniten kommentteja tulee kuusissakymmenissä olevilta miehiltä.
”Kerran minulta kysyttiin, olenko varmasti pätevä. Sellaisessa tilanteessa tekee mieli antaa samalla mitalla takaisin, mutta ei siihen pidä lähteä. Haluan mieluummin valaista sanojaa, että oletko miettinyt asiaa tältä ja tältä kantilta.”
Häneltä on myös kyselty, miten äitiyslomalta työelämään palaaminen on onnistunut. Oletus on, että paluu on aina naiselle rankkaa.
”Hei, äitiysloma on Suomessa kolme kuukautta! Vanhempainvapaat olemme jakaneet mieheni kanssa tasan puoliksi. Ei se ole kovin pitkä aika olla poissa töistä”, von Wendt huomauttaa.
Ylipäänsä ikään ja sukupuoleen tuijottaminen on von Wendtin mielestä äärimmäisen vanhanaikaista. Hän ei halua mieltää itseään ”naisjohtajaksi”.
”Minua ei ole kasvatettu sellaiseen ajatteluun. Näen mieluummin kaikki yksilöinä. Toki olen itse hyvin tarkka siitä, että esimerkiksi panelistivieraina tapahtumissamme on saman verran naisia kuin miehiä, mutta samalla tavalla patistan miehiä mukaan esimerkiksi vanhempainyhdistyksiin.”
Eikä tasa-arvo liity pelkästään mies-nais-jakaumaan, von Wendt muistuttaa. Yhtä lailla tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi ikäjakaumaan ja vähemmistöjen edustajien osallisuuteen.
Naisasia on von Wendtille kuitenkin lähellä sydäntä. Hänen perustamassaan Networking After Work -naisverkostossa on mukana noin 150 naista eri toimialoilta. On ekonomeja ja juristeja, mutta myös taiteilijoita ja lentäjiä.
Verkosto aloitti toimintansa vuonna 2006.
”Huomasimme erään ystäväni kanssa, että olimme naisina aika yksin silloisella toimialallamme. Miehet vain olivat parempia verkostoitumisessa. Halusimme muutosta.”
Ryhmä tekee esimerkiksi yritysvierailuja. Tarkoituksena on paitsi verkostoitua, myös oppia muilta. Ihmiset haluavat auttaa, kun vain muistaa pyytää, von Wendt korostaa.
Nimi von Wendt saattaa soittaa kelloja myös muista yhteyksistä. Von Wendt on yksi Suomen aatelisista suvuista.
Michaela von Wendtille sukunimi on tullut avioliiton kautta. Aatelisuudelle hän tuhahtaa.
”Ei se näy mieheni suvussa mitenkään. Toki kunnioitamme perinteitä, mutta olemme ihan tavallinen perhe, ja suku on meille tosi läheinen.”
Lundia on alkanut näkyä perheen kotona yhä enemmän. Myös kesämökin vasta uusittu keittiö rakentui oman merkin kalusteista.
Puun ja valkoisen yhdistelmä on von Wendtin oma suosikki. Lastenhuoneessa saa olla värikkäämpää perheen kahden lapsen, 5-vuotiaan ja 15-kuisen, iloksi.
”Nuorempi ei saanut itse valita värejä”, von Wendt sanoo. ”Täytyy tyytyä äidin valitsemiin.”
Lähes 70-vuotias Lundia
Perustettu vuonna 1948.
Lundia Classicin valmistus aloitettiin vuonna 1949.
Kuulunut Sini-konserniin vuodesta 2004.
Liikevaihto 4 miljoonaa euroa.
Henkilöstö 35 henkilöä, työllistää välillisesti satoja ihmisiä Suomessa.
Myymälöitä Helsingissä kaksi, Espoossa yksi, Tampereella yksi ja Raisiossa yksi, jälleenmyyjiä Suomessa 35.
Vientiä ulkomaille muun muassa Japaniin ja Eurooppaan.
Kirjoita kommentti