Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yliopistot keskustelevat yhteishaun aloittamisesta lääketieteen opinnoissa – nykyään hakijan valittava vain yksi kohde

Syksyllä aloittaa kehittämistyöryhmä, joka pohtii yhteishakuun siirtymistä lääketieteen opinnoissa. Nykyisen käytännön mukaan hakijan on valittava vain yksi hakukohde.

Kotimaa
 
Katja Tähjä
Pääsykoe meneillään Helsingin yliopistossa.
Pääsykoe meneillään Helsingin yliopistossa. Kuva: Katja Tähjä

Yliopistot aikovat keskustella lääkäriopintojen opiskelijavalinnan uudistamisesta. Syksyllä aloittaa valtakunnallinen kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä on pohtia ja edistää yhteishakuun siirtymistä lääketieteen opinnoissa.

”Helsinki on valmis siihen siirtymään, kunhan saamme sovittua käytännöistä ja kaikki yliopistot lähtevät mukaan”, sanoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Linnéa Lindh.

Nyt lääketiedettä voi opiskella viidessä yliopistossa Suomessa.

Lääkäriopinnoista haaveileva nuori voi hakea vain yhteen yliopistoon ja koulutusohjelmaan. Kaikki yliopistot, joissa voi opiskella lääketieteen lisensiaatiksi, järjestävät valintakokeensa samanaikaisesti.

Mikäli hakija päättää pyrkiä esimerkiksi Helsingin yliopistoon, hän ei voi tulla hyväksytyksi muihin yliopistoihin.

HS:n mielipidepalstalla julkaistiin tiistaina kirjoitus, jonka kirjoittaja arvosteli opiskelijavalinnan nykyisiä käytäntöjä. Hän kirjoittaa hakeneensa nyt kolmatta kertaa opiskelemaan lääkäriksi.

Kirjoittaja kertoo onnistuneensa jokaisella kerralla valintakokeessa niin, että olisi voinut mielestään päästä johonkin yliopistoista. Hän on kuitenkin valinnut hakukohteekseen Helsingin yliopiston, eivätkä pisteet ole riittäneet hyväksytyksi tulemiseen.

Kirjoittajan mielestä ”opiskelemaan eivät pääse taitavimmat, vaan ne, jotka valitsevat kunakin vuonna hakuvaiheessa oikean kohteen”.

Helsingin yliopiston Lindhin mukaan yliopistot ovat päättäneet yhdessä opiskelijavalinnassa nyt noudatettavista käytännöistä.

Lindh korostaa, ettei hakija voi varmasti päätellä valintakoemenestyksestään, olisiko hän päässyt opiskelemaan yliopistoon, jonne ei ole hakenut. Hänen mukaansa pisterajat eivät ole suoraan verrannollisia yliopistojen kesken.

Yliopistot tekevät kuitenkin yhteistyötä, sillä valintakoe on valtakunnallinen.

”Kokeen jälkeen julkaistaan hyvän vastauksen piirteet, jotka ovat valtakunnallisesti yhteneväiset. Tarkemmista pisteytysperusteista päättää kuitenkin kukin yliopisto itsenäisesti. Jokainen yliopisto vastaa siis omien hakijoidensa kokeiden korjauksista”, hän sanoo.

Lindhin mukaan yliopistot ovat keskustelleet mahdollisesta yhteishausta jo aiemmin. Korkeakouluhaussa käyttöön otettu Opintopolku-järjestelmä ja ensikertalaiskiintiöiden voimaantulo ovat kuitenkin viivästyttäneet opiskelijavalinnan mahdollista uudistamista.

”Ne ovat olleet suuria muutoksia, eikä kaikkea voi tehdä kerralla”, Lindh sanoo.

Helsingin yliopiston tavoin myös esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto on yhteishakuun siirtymisen kannalla.

Lääketieteen laitoksen johtajan, professori Jukka Pelkosen mukaan yliopisto on kannattanut uudistusta jo vuosia.

”Uudistuksella varmistaisimme sen, että lääketieteelliset saisivat parhaimmat opiskelijat riippumatta siitä, mikä heidän kotipaikkansa on”, Pelkonen sanoo.

Mielipidepalstalle kirjoittanut hakija nostaa esiin myös kielikysymyksen.

Hän väittää kirjoituksessaan, että ”ruotsin kielen taito antaisi valintaedun”, koska ruotsinkielisiin opintoihin olisi päässyt tänä vuonna pienemmällä pistemäärällä kuin suomenkielisiin.

Lindhin mukaan Helsingin yliopistolla on linjauksensa siitä, kuinka paljon sisäänpääsyyn vaadittavat pistemäärät saavat erota toisistaan. Hänen mielestään ero ei aseta hakijoita epätasa-arvoiseen asemaan toisiinsa nähden.

”Meillä on velvollisuus kouluttaa ruotsinkielisiä lääkäreitä koko maan tarpeisiin. Se pitää myös muistaa, että ruotsinkielinen opintolinja ei ole tarkoitettu vain ruotsinkielisille. Sinne voi hakea suomenkielinenkin, kunhan osaa ruotsia tarvittavalla tasolla”, Lindh sanoo.

Mutta miksi Helsingin yliopiston lääketieteellinen on muita yliopistoja suositumpi?

”Pääkaupunkiseudulla on ihmisiä enemmän kuin muualla. Se näkyy korkeina hakijamäärinä muissakin aineissa. Helsingin yliopisto on myös yleisesti ottaen kiinnostava hakukohde”, Lindh arvioi.

Tänä vuonna Helsingin yliopiston lääketieteen suomenkieliselle opintolinjalle haki 1 577 ihmistä. Heistä 113 sai opiskelupaikan. Ruotsinkieliselle opintolinjalle haki puolestaan 288 ihmistä. Heistä pääsi sisään 36 hakijaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat