Suomi huomioidaan Naton huippukokouksen päätösjulkilausumassa: Kumppanuuden poliittinen ulottuvuus syvenee

Varsova. Naton Varsovan-huippukokouksen päätteeksi annettavassa julkilausumassa huomioidaan myös Suomen ja Ruotsin erityinen kumppanuus Naton kanssa.

Kaikkiaan 130-kohtaisen loppujulkilausuman 23. kohdassa kuvataan, kuinka keskeisiä kumppaneita Suomi ja Ruotsi ovat Natolle Itämeren alueen muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

”Arvostamme Suomen ja Ruotsin merkittäviä toimia Nato-johtoisissa operaatioissa.”

Julkilausuman mukaan Nato jatkaa kumppanuuden vahvistamista. Keinoina tähän ovat säännölliset poliittiset konsultaatiot, jaettu tilannetietoisuus sekä yhteiset harjoitukset.

”Tavoitteena on vastata yhdessä tehokkaasti turvallisuushaasteisiin”, julkilausumassa todetaan.

Se, että Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuus kirjataan erikseen myös Varsovan huippukokouksen julkilausumaan, kuvaa Naton halua ja valmiutta jatkaa kumppanuusyhteistyön syventämistä.

Suomen kannalta kirjaus julkilausumassa on toki merkittävä, mutta merkitystä ei toisaalta ole syytä liioitella. Julkilausumassa on kaikkiaan 130 kohtaa. Asiakirjaan on siis käytännössä kirjattu kaikki Natolle nyt keskeiset kysymykset ja teemat.

Kirjaus antaa kuitenkin vahvan pohjan Suomen Nato-kumppanuuden merkitykselle ja kehittämiselle. Voi hyvin olla, että illalliskutsuja Naton sisäpiiriin tulee siis jatkossakin. Juuri nämä poliittiset keskustelut ovat se kaikkein tärkein foorumi saada selville, miten Nato näkee roolinsa ja maailman turvallisuustilanteen. Nato haluaa siis jatkossakin käydä Suomen kanssa keskusteluja kysymyksistä, jotka vaikuttavat Suomen turvallisuuteen.

Naton huippukokouksen tärkeintä antia Suomi-maininta julkilausumassa ei kuitenkaan ole.

Kaikkein konkreettisin Naton päätös koski sitä, että Nato tuo Puolaan ja Baltiaan Nato-maiden sotilaita. Se, että Nato vahvistaa pelotettaan Itämeren alueella, vaikuttaa myös Suomen turvallisuuteen. Varsinkin Puola ja Baltian maat ovat päätökseen erittäin tyytyväisiä. Mutta ehkä vielä tärkeämpää on ollut se, miten Nato-kokouksessa on painotettu dialogin merkitystä Venäjä-suhteissa.

Suomen kannalta on myös erittäin tärkeää, että Naton ja EU:n yhteistyö tiivistyy.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvasi lauantaina Varsovan huippukokousta historialliseksi. Voi hyvin olla, että niin myös on. Nato on löytänyt taas itsevarmuutta ja saanut asioitaan järjestykseen. Myös Puola ja Baltia luottavat, että muut tulevat tarvittaessa apuun. Yhdysvallat korosti monin tavoin sitoutuneisuuttaan Euroopan turvallisuuteen. Samoin teki EU-eroa tekevä Britannia.

Viesti kuuluu, että jos Natosta on kiinni, edessä ei ole uusi kylmä sota. Venäjänkin on vastaamassa keskustelupyyntöön, sillä ensi viikolla järjestetään Naton ja Venäjän yhteisen neuvoston kokous.

Jos Varsovan huippukokous jotain korostaa, niin juuri Nato ja Venäjän neuvoston tulevaa roolia. Nyt Nato-maat hyrisevät vielä tyytyväisyyttä Varsovan kokouksen päätöksiin. Toivottavasti niin on vielä ensi viikon keskiviikkona, kun Venäjääkin on kuultu.