Savonlinna
”En malta odottaa, että pääsen kourimaan sinua huomenna”, sanoo baritoni Waltteri Torikka.
”Ooh, nyt menivät yöunet”, sopraano Helena Juntunen vastaa.
No jopas! Olemme Savonlinnan oopperajuhlilla lauantaina ensi-iltansa saavan Mozartin Don Giovanni -oopperan harjoitusten tauolla Olavinlinnassa. Torikalla on ollut vapaavuoro, Juntunen on ollut lavalla.
Emme kai saaneet juuri todistetta seksuaalisesta häirinnästä, joka Karita Mattilan aloittaman keskustelun mukaan on oopperamaailman yleisiä tabuja?
Helena Juntunen nauraa ja vastaa ystävällisesti: ”Häirinnästä ei ole tietoa!” Tämä on pitkäaikaisten työkavereiden läppää.
”Työmme on fyysistä. Kun tunnetaan hyvin, päästään intiimeissä kohtauksissa nopeasti niin pitkälle kuin ohjaus vaatii. Toinen laulaja on jo kourinut rintojani harjoituksissa niin, että niistä vuoti maitoa!” pienten lasten äiti kertoo.
Iltapäivällä Olavinlinnan läheisellä pysäköintialueella avoauto ajaa viereen, ja ajaja on läpsäyttävinään Torikkaa pyllylle. Kyseessä on oopperalaulaja Ilkka Hämäläinen, joka pysähtyy vaihtamaan kuulumiset.
Huumoria sekin, mutta samalla tulee mieleen, kuinka Waltteri Torikka osallistui taannoin sosiaalisessa mediassa Mattilan herättämään keskusteluun. Hänen mukaansa seksuaalinen häirintä voi kohdistua oopperamaailmassa myös miehiin.
”Häirintää on, enkä oikein ymmärrä johtajia tai ketään muutakaan, jotka sen kiistävät”, Torikka pohtii.
”Olen huomannut, että vanhemmat naiset saattavat kouria lavalla miten tahtovat ja ajattelevat, että kyllä nuori mies huumoria ymmärtää. Myös nuori mies kuitenkin haluaisi, että olisi oma tila ja oma reviiri, jota ei ylitetä kuin molemminpuolisella suostumuksella.”
31-vuotias Torikka miettii huumorin ja seksuaalisen häirinnän rajaa.
”Itse kokemani tilanteet eivät olleet sellaisia, jotka täyttäisivät Suomen lain määritelmän seksuaalisesta häirinnästä. Ei niistä tarvinnut raportoida eteenpäin.”
Seksuaalinen häikäilemättömyys on myös Mozartin mestariteoksen aihe. Don Giovanni on elostelija, jolle käy huonosti.
”Alussa hän hiipii yöllä Donna Annan makuukamariin, ja isä saapuu puolustamaan tytärtään. Kaksintaistelussa Don Giovanni tappaa Donna Annan isän. Siitä alkaa kolmen tunnin alamäki, joka johtaa helvetin lieskoihin. Sen aikana pahuus täytyy löytää itsestä, mikä on pelottavaa”, Torikka pohtii.
”Mutta kuten prostituoidun roolissa ei tietenkään tarvitse olla itse alan ammattilainen, voi hyväkin ihminen yrittää ymmärtää pahuutta ja eläytyä näyttämöllä pahaksi.”
Laulaja Tom Krause oli maailman sydämellisin ihminen, mutta hän sanoi, että Don Giovannin roolia tehdessään hänestä tuli arkielämässäkin ikävä tyyppi. Entä Torikka? Oliko kourimislause jo eläytymistä rooliin?
”Tässä roolissa näyttämöllä tulee päästää peto irti, ja sen tehtyä on aika tyhjä olo. Jos jotain jää, voin mennä kolmiooni lähiössä ja purkaa tuskaani siellä ihan itsekseni.”
Waltteri Torikka on taustaltaan insinöörin ja opettajan ainoa lapsi Tampereelta. Koulussa häntä kiusattiin. ”Olin weirdo (outo) ja herkkä, mikä sai kiusaajat kiinnostumaan. Se loppui, kun menin Tykkiin (Tampereen yhteiskoulun lukioon).”
Valtteri päätti olla Waltteri noin 12-vuotiaana. 18-vuotiaana hän marssi maistraattiin ja muutti nimensä virallisesti.
Lukiovuosina pianotunnit vaihtuivat laulutunteihin, ja myös populaarimusiikki kiinnosti. Hän sävelsi, sanoitti, lauloi ja soitti koskettimia Postiklubi-yhtyeessä. Hänen sanoituksillaan saatiin rocklyriikan SM-voitto vuonna 2002 ja keikka Provinssirockiin sekä Radiomafia Liveen.
Torikka pyrki 19-vuotiaana tangokuninkaaksikin, mutta muisti sanat väärin ja lipsautti vahingossa jotakin kaksimielistä. Finaalipaikkaa ei herunut.
”Ne touhut jäivät lukion jälkeisenä välivuonna. Olin töissä Unicafé-ravintoloissa Helsingissä ja etsin suuntaani. Sitten pääsin Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolle.”
Puolentoista vuoden jälkeen hän pääsi laulun pääaineopiskelijaksi. Ja vuonna 2010 hän voitti Lappeenrannan laulukilpailut.
”Siitä lähtien olen saanut elää laulamalla. Siitä pitää olla kiitollinen. Se ei ole itsestäänselvyys.”
Vuonna 2012 kilpailuvoittaja sai Sibelius-Akatemiasta maisterin paperit ja Tanskan kuninkaallisesta ooppera-akatemiasta oopperasolistin tutkinnon.
”Tanskassa yli puolet ajasta meni Tanskan kuninkaallisen oopperan harjoitustiloissa ja lavalla, jossa tein kaksi roolia. Suomessa sellaista työelämään valmistavaa koulutusta ei ole.”
Viime vuonna Torikka yllätti sukeutumalla viihdejulkkikseksi ja Tähdet, tähdet -ohjelman voittajaksi. Finaalissa hän löi iskelmälaulaja Laura Voutilaisen. Samalla Torikka ystävystyi Voutilaisen ja monen muun viihdemaailman kuuluisuuden kanssa.
”Ensin ajattelin, että nyt lähtee kaikki uskottavuus ja oopperaura. Sitten kävikin näin, että sain voiton kautta nousta oopperan puhemieheksi ja sukupolveni ääneksi.”
Näin Waltteri Torikka tulkitsi Tähdet tähdet -ohjelmassa kappaleen Livin’ la vida loca.
Torikka on yksi syy siihen, että Mozartin Don Giovannin vanha ohjaus Savonlinnan oopperajuhlilla on loppuunmyyty. Hän laulaa ensi-iltamiehityksessä.
”Klassisissa resitaaleissa on tultu sanomaan, että olimme ensimmäistä kertaa klassisessa konsertissa. Ehkä sellaisia ihmisiä tulee nyt myös Savonlinnaan. Moni on sanonut, että se akustisen äänen kokemus on todella mieleenpainuva.”
Lööppijulkisuus toi Torikan mielestä yllättävän vähän huonoja puolia. ”Osa yksityisyyttä meni, mutta ei siinä ole mitään sen kummallisempaa.”
Sen hän on päättänyt, että kotiin ei mediaa päästetä, eikä yksityiselämästä puhuta.
”Poikkeuksena on koulukiusaaminen. Haluan tukea kiusattuja ja kertoa, että siitä voi päästä yli ja menestyä elämässä.”
Tv-julkisuuden avulla Sydän-viihdelevy myi hyvin, ja erityisiä kehuja sai Torikan viihdesävelmä ja -sanoitus Elokuun 16.
Toinen levy tehdään syksyllä sinfoniaorkesterin kanssa, ja ohjelmisto on edelleen viihdettä.
”Oopperalevydebyyttini tulee Kroatiassa Decca-yhtiölle Gounod’n Faust-oopperassa. Teimme siellä Don Giovannia Marjukka Tepposen ja kapellimestari Ville Matvejeffin kanssa, ja levy-yhtiön tuottaja teki tarjouksen.”
Torikkaa ja Matvejeffia kiinnostaa tahoillaan myös ohjelmasuunnittelu. He tekivät taannoin yhteistyötä myös New Generation Opera -ryhmässä esimerkiksi Don Giovanni -oopperassa.
”Se oli Erik Söderblomin turkkamaisen raju ohjaus, jossa opin näyttelemisen lainalaisuuksista paljon lisää. Siihen verrattuna Savonlinnan produktio on perinteinen.”
Matvejeff on siirtynyt johtamaan Jyväskylä Sinfoniaa ja Turun musiikkijuhlia. Torikka puolestaan on ideoinut F. E. Sillanpäästä kertovan oopperan ensi kesäksi Hämeenkyröön. Säveltäjäksi hän pyysi Seppo Pohjolan ja ohjaajaksi Marco Bjurströmin.
Ensi kesänä hän laulaa myös Tuomas Kantelisen säveltämän Mannerheim-oopperan kantaesityksessä Ilmajoella.
”Ihmisillä on stressiä vapaa-ajasta, joten on hyvä, että sitä ei ole”, hän hymähtää.
”Sillanpää-oopperan järjestäminen on paljon aikaa vievä harrastus ja opintomatka. Konsertin tai oopperan esityksen jälkeen jää tietty tyhjyys. Uuden teoksen synnyttäminen on jotain pysyvämpää.”
Hän sanoo pohtivansa Ville Matvejeffin kanssa myös sitä, miten Suomen Kansallisooppera pysyisi relevanttina myös vuosikymmenen kuluttua. ”Ettei aika ajaisi siitä ohi.”
Tämä on mielenkiintoista, sillä Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi ei ole viime aikoina pyytänyt Torikkaa tai Matvejeffia oopperaproduktioihin. Samaan aikaan Savonlinnassa Torikka saa rooleja ja Matvejeff on kutsuttu johtamaan Aulis Sallisen kantaesitys ensi kesänä.
Jos tämä jatkuu ja suunnitteluhaluja riittää, yrittääköhän Torikka tai Matvejeff joskus vielä Paasikiven paikalle?
”Itse olisin sellaisiin tehtäviin liian nuori. Villestä en tiedä.”
Kaikkeen ei tarvita Kansallisoopperan ylivertaisia resursseja, kuten New Generation Opera ja vaikkapa Torikan Sillänpää-hanke osoittavat.
”Parasta on tehdä fantastisia, ikimuistoisia, upeita ja tinkimättömiä produktioita. Kaikki muu on toisarvoista.”
Torikalla on paljon pelissä ihan oopperalaulajanakin. Hän sai vielä muutama vuosi sitten hyviä arvioita, mutta takapakkia tuli kansainvälisessä Mirjam Helin -laulukilvassa vuonna 2014. Hän tuntui tummentavan ja kasvattavan sointiaan väkisin. Sanojen selkeä esilletuonti väliaikaisesti vähentyi. Nuori mies lauloi kuin kuuma peruna suussa.
”Kilpailu meni yliyrittämiseksi”, Torikka sanoo. ”Tein siitä itselleni liian ison asian.”
Hän sai paremman mielen välieräpaikasta Belvederen laulukilpailussa viime kesänä pian Tähdet, tähdet -voiton jälkeen. Samassa kilvassa hän iloitsi Tuuli Takalan finaalipaikasta.
Mutta vaikeudet eivät olleet ohi. HS:n kokenut kriitikko Veijo Murtomäki ei pitänyt Torikkaa vielä valmiina laulajana tämän esiinnyttyä Urkuyö ja aaria -konsertissa viime kuussa.
Professori Murtomäki piti Torikan ääntä komeana ja vahvana, mutta ”komeus oli punnerrettua” ja ”hän paahtoi samalla tavalla alusta loppuun.” ”Vakavan mietiskelyn paikka uran kannalta!” kriitikko julisti.
”Olin mielestäni varannut konserttiin riittävän valmistautumisajan, mutta minulla meni liian lujaa. Schubert on herkkää laulettavaa”, Torikka sanoo rauhallisesti.
”Pääasiallinen palaute on ollut, että ääneni on tasoittunut ja muhevoitunut. Se alkaa jo kuulostaa kypsemmältä. Iskukykyä on, joten se saattaa laajentua dramaattisempaan suuntaan.”
Tällä hetkellä hän kokee Don Giovannin roolin istuvan äänelleen täydellisesti. Rooli on hänelle myös tuttu: hän teki sen jo Kööpenhaminassa päättötyönään ja hän on laulanut sitä Suomen lisäksi Kroatiassa.
Myös Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti uskoo Torikkaan.
”Kiinnitin hänet jo ennen Mirjam Helin -laulukilpaa 2014 ja Tähdet, tähdet -ohjelmaa 2015 tähän rooliin. Hän on oopperalaulaja, ja toivon hänen ymmärtävän sen. Nyt hän ajaa kaksilla rattailla. Hän joutuu tekemään valinnan jossain vaiheessa, sillä muuten kumpikaan homma ei ole sataprosenttisesti sitä, mitä se voi olla.”
On totta, että Torikka tekee pop- ja viihdekeikkoja tänä kesänä Porvoon Popfestista Pyynikin kesäteatteriin. Lokakuussa alkaa suuri Vain rakkaus -viihdekiertue, joka vie esimerkiksi Kulttuuritaloon, Tampere-taloon ja Lahden Sibeliustaloon.
”Toisaalta ensi vuonna aion tietoisesti rauhoittaa aikaa uusille oopperarooleille. Harva klassisesti koulutettu suomalainen laulaja – jos kukaan – on ollut samanlaisessa tilanteessa. Matalammalle miesäänelle sukkuloiminen täysipainoisesti eri musiikinlajeissa on luontaisempaa kuin esimerkiksi sopraanolle.”
Esimerkiksi Georg Malmstén oli klassisesti koulittu ja lauloi Savonlinnan oopperajuhlilla, mutta sitten tasokas populaarimusiikki vei hänet. Olisi harvinaista ja arvostettavaa, jos kansainvälisestikin lupaavan ääniaineksen omaava nuori baritoni pystyy kehittämään klassista laulukuntoaan huipulle asti popmaailman kiireiden keskellä.
”Elämä on lopulta lyhyt ja kyllä sitä parempi on tehdä kuin jättää tekemättä, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus”, Torikka pohtii.
”Tämä kaikki rikastuttaa minua muusikkona ja esiintyjänä.”
Kirjoita kommentti