Joka vuosi vietettävä ramadan jatkuu vielä muutaman päivän.
Ramadan on yksi islamilaisen kalenterin kuukausista, jonka aikana islaminuskon perustajan Muhammedin kerrotaan saaneen muslimien pyhän kirjan, Koraanin.
Islaminuskossa kuukautta kunnioitetaan muun muassa paastoamalla, eli kieltäytymällä ruuasta. Paastoon aletaan osallistua yleensä yläasteella.
Helsinkiläiset Maryama Mahdi ja Jank Said, 15, arvostavat tilaisuutta ottaa osaa perinteiseen tapahtumaan.
”Sen aikana oppii lisää omasta uskonnosta”, Mahdi kertoo.
Saidin mielestä hyvää on myös se, että paasto on kaikille yhteinen.
”Ramadan tuo ihmiset samalle viivalle. Kaikki paastoavat, sekä köyhät että rikkaat”, hän sanoo.
Ruoasta pidättäydytään ramadanin aikaan joka päivä auringonnousun ja -laskun välisenä aikana. Hämärän tultua saa syödä normaalisti.
Suomi sijaitsee maapallon pohjoisosassa, ja täällä yötkin ovat kesällä valoisia. Jos ramadan osuu kesälle, Suomessa asuvat muslimit saavat odotella pimeän tuloa usein pidempään kuin muualla maailmassa.
Saidia ja Mahdia paastoaminen ei kuitenkaan haittaa.
”Aluksi on vähän rankkaa olla syömättä, mutta siihen tottuu pian”, Mahdi sanoo. Hän kertoo itse paastonneensa jo kahden vuoden ajan.
Paaston päättyessä ensi viikolla, tullaan viettämään Id al-Fitr -juhlaa, joka on islamilaisen kulttuurin suurimpia juhlia. Juhla kestää kolme päivää, ja sen aikana rukoillaan, syödään hyvin, tavataan tuttavia ja vaihdetaan lahjoja.
Ramadan on tärkeä osa islaminuskoa, ja sen viettäminen on jokaisen siihen pystyvän muslimin velvollisuus.
”Islamissa on viisi peruspilaria, joiden varaan kaikki rakentuu. Ramadan on niistä yksi. Paastoaminen on pakollinen osa uskonnon suorittamista”, selittää Mohamed Osman, järjestötoiminnan koordinaattori Suomen Somalialaisten liitosta.
Osmanin mukaan paastokuukausi on myös hyväntekeväisyyden, anteeksiannon ja sovinnon kuukausi.
”Se on aika, jolloin voi yrittää tulla hiukan paremmaksi ihmiseksi.”
Kirjoita kommentti