Päätalolta Päätalolle

Päätalolta Päätalolle

Vähemmän hienostunutkin voi toimia, kuten Päätalon suosio todistaa

Päätalolta Päätalolle

Kir­jal­li­suus­krii­ti­kot ei­vät usein ole ar­vos­ta­neet Kal­le Pää­ta­lon teok­sia, ei­kä se ole mi­kään ih­me. Se ei kui­ten­kaan tee niis­tä yh­tään sen huo­nom­pia, sil­lä kir­jal­li­suus­ken­täs­sä on ti­laa ar­ki­sem­mil­le­kin ta­ri­noil­le. Vä­lil­lä mie­tin, olen­ko mi­nä ää­rim­mäi­sen...

Päätalo sai kirjailijanuransa, mutta uhrasi ensimmäisen avioliittonsa

Päätalolta Päätalolle

Kun kom­mu­ni­kaa­tio ei pe­laa ei­kä toi­sen unel­mia ar­vos­te­ta, on pa­ri­suh­tees­ta lu­ke­mi­nen tu­ka­lan tun­tuis­ta. Vää­jää­mät­tä avio­eroa koh­ti kul­ke­vat Lai­na ja Kal­le Pää­ta­lo ja­ka­vat näen­näi­ses­ti ta­voit­teet ja ar­vot, mut­ta lop­pu­jen lo­puk­si kum­pi­kaan ei tai­da ha­lu­ta sa­maa kuin toi­nen.

Vitsit ovat vähissä, kun Päätalo jää hotellihuoneeseen

Päätalolta Päätalolle

Pie­nen tii­lis­ki­ven pai­noi­sen Pää­ta­lon kir­jan kan­nis­ke­lu päi­väs­tä toi­seen ei ole ai­na help­poa, mut­ta sel­lai­sen unoh­ta­mi­nen ho­tel­li­huo­nee­seen on sil­ti ai­ka no­loa. On­nek­si se ei va­hin­goi­ta lu­ku-urak­kaa sen suu­rem­min. Ko­tiu­duin vii­me vii­kol­la on­nel­li­ses­ti vaih­to­reis­sus­ta­ni.

Ihanat, raivostuttavat pikkusisarukset piinasivat myös Päätaloa

Päätalolta Päätalolle

Kal­le Pää­ta­lo sai oma­ko­ti­ta­lon, kir­jai­li­ja­nu­ran, vai­mon ja lap­set. Pe­rus­taa elä­mäl­le loi­vat kui­ten­kin van­hem­pien li­säk­si pik­ku­sis­kot, joi­den vai­heis­ta ker­ro­taan Ii­jo­ki-sar­jas­sa pal­jon. Lu­ku­kau­te­ni vaih­to-opis­ke­li­ja­na ku­lui no­peas­ti, ja jat­kos­sa kir­joi­tan­kin tä­tä blo­gia­ni jäl­leen Suo­mes­ta.

Päätalo-fanien pyhiinvaelluskohde on minulle vain ihana mummola

Päätalolta Päätalolle

Kuin­ka mo­ni voi lu­kea ro­maa­ni­mit­tai­sen ku­vauk­sen mum­mo­lan­sa syn­nys­tä? Mi­nä voin. Ai­kui­nen lu­ki­ja tar­kas­te­lee ta­loa ai­van eri sil­min kuin vaa­rin­sa ja mum­mon­sa luo­na käy­mäs­sä ol­lut lap­si. Olen eden­nyt Ii­jo­ki-sar­jas­sa nyt 1950-lu­vun al­kuun. Oman ka­ton al­la -ni­mi­ses­sä...

Päätalon tuotanto on mainio lääke Suomi-ikävään

Päätalolta Päätalolle

Pit­kä­ai­kai­nen ul­ko­mail­la oles­ke­lu saa ih­mi­sen tun­te­maan it­sen­sä ajoit­tain ul­ko­puo­li­sek­si, vaik­ka koh­tee­na oli­si­kin vain län­si­naa­pu­ri. On­nek­si vaa­ri­ni kir­jat ovat niin iha­nan suo­ma­lai­sia. Mai­nit­sin al­ku­vuo­des­ta täs­sä blo­gis­sa, et­tä opis­ke­len ke­vään Ruot­sin Fa­lu­nis­sa.