Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Israelilaisesta haudasta paljastui 12 000 vuotta sitten eläneen samaanin ruumis

Tutkijat jäljittivät naisen viimeisestä leposijasta kokonaisen hautausrituaalin eri vaiheet.

Tiede
 
Kirsi Heikkinen
Leore Grosman
Muinaishauta oli metrin pitkä, 70 senttiä leveä ja 45 senttiä syvä. Esineistö vihjaa, että siinä makaava nainen on ollut tärkeä henkilö.
Muinaishauta oli metrin pitkä, 70 senttiä leveä ja 45 senttiä syvä. Esineistö vihjaa, että siinä makaava nainen on ollut tärkeä henkilö. Kuva: Leore Grosman

Kahdeksan vuotta sitten Hilazon-joen pengermältä Pohjois-Israelista löytyneen muinaisen haudan sisältö on vihdoin saatu analysoitua, kertoo Current Antropology.

Haudassa makaava 1,5-metrin pituinen ruumis osoittautui kuuluneeksi naiselle, joka eli 12 000 vuotta sitten. Tutkijat arvelevat hänen olleen samaani. Siihen viittaa monimutkainen hautaustapa sekä se, että haudasta löytyi epätavallisia esineitä, tutkijat kertovat tiedotteessa.

Naisen viimeinen leposija oli valmistettu huolellisesti savesta, kalkkikivimurikoista, gasellinsarvista, liidunpaloista sekä piikiven ja luun murenista.

Ruumiin alla ja ympärillä oli yhteensä 86 kilpikonnankuorta. Sen päälle oli pantu simpukankuoria, kotkansiipi, leopardinlantio, villisian kyynärvarsi – ja ihmisen jalka. Viimeisenä ruumiin päälle oli laskettu suuri kivi.

“Jäännökset olivat säilyneet niin hyvin, että pystyimme jäljittämään hautauksen vaihe vaiheelta”, professori Leore Grosman Jerusalemin heprealaisesta yliopistosta kertoo.

Rituaali oli kuusivaiheinen. Ensin luolan lattiaan kaivettiin ovaali hautakuoppa. Sitten suurten kivimurikoiden väliin kasattiin peti.

Seuraavaksi hautaan aseteltiin ruumis, joka peiteltiin ja ympäröitiin tärkeillä esineillä. Sen jälkeen ruumiin päälle laitettiin kerros erikokoisia kalkkikivimurikoita. Hauta sinetöitiin raskaalla kivenjärkäleellä.

Leore Grosman
Nainen oli haudattu Hilazon Tachtitina tunnettuun luolaan Pohjois-Israelissa 12000 vuotta sitten.
Nainen oli haudattu Hilazon Tachtitina tunnettuun luolaan Pohjois-Israelissa 12000 vuotta sitten.

Tutkijoiden mukaan hautaus oli valmisteltu huolellisesti. Tarvikkeiden ja erityisesti suuren kilpikonnamäärän pyydystäminen oli väistämättä vienyt aikaa.

Etukäteissuunnittelu viittaa Grosmanin mukaan siihen, että rituaalissa on ollut toimintasuunnitelma ja tietty toteutusjärjestys.

”Jäänteet tarjoavat harvinaisen ikkunan aikaan, jolloin hautauksesta oli tulossa yhä tärkeämpi sosiaalinen tapahtuma”, hän lisää.

Tutkimuksen julkaisi Current Antropology.

Naftali Hilger
Haudan tutkivat Jerusalemin heprealaisen yliopiston arkeologit.
Haudan tutkivat Jerusalemin heprealaisen yliopiston arkeologit.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!