Samaan aikaan kun yleisurheilijat koettelevat ihmisen suorituskyvyn rajoja Euroopan mestaruuskisoissa Amsterdamissa, jokin eläinkunnan jäsen voi tehdä uusia ennätyksiä meiltä piilossa.
Otetaan esimerkiksi jokin aikuistuva tervapääsky. Se on ehkä juuri tänään päättänyt kymmenien tuhansien kilometrien lentomatkan juurikaan laskeutumatta.
Sellaisia matkoja lintu voi taivaltaa sen jälkeen kun se heittäytyy siivilleen ja alkaa lennellä Euraasian ja Afrikan väliä.
Sen sanotaan syövän, nukkuvan ja parittelevan lennossa. Periaatteessa on jopa mahdollista, että tervapääskyt pysyvät ilmassa koko nuoruusikänsä, Birdlifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen pohtii. Sitä ei ole todistettu. Lähisukulainen alppikiitäjä on tutkitusti ollut puoli vuotta yhteen menoon ilmassa.
Tervapääsky laskeutuu viimeistään pesimään. Oheisen maratonmestarin kuvasi helsinkiläinen lintukuvaaja Markus Varesvuo Töölön yllä. Tervapääskyt pesivät usein rakennusten koloissa, kuten kattojen alla, ja parveilevat pesärakennusten yllä.
Eläinkunnan supersuorittajista ihmiset muistavat yleensä pikajuoksun mestarin gepardin, jonka huippunopeus voi olla sata kilometriä tunnissa, jopa enemmän.
Sarah-nimisen gepardin sadan metrin ajaksi mitattiin alle kuusi sekuntia (5,95), kun National Geographic kuvasi ja seurasi eläintä Cincinnatin eläintarhassa pari vuotta sitten. Mitatusti maailman nopein gepardi kuoli tammikuussa.
Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti muistuttaa, että melkoinen juoksija löytyy heiltäkin. Aasianvilliaasi eli kulaani on yllättävän tehokas juoksija. Se voi painella jopa 70 kilometrin tuntivauhtia pitkiä matkoja.
”Herättää hämmästystä, että se on kestävämpi juoksija kuin jotkut villihevoset”, Trontti sanoo. Korkeasaaren kulaani on seuran toivossa pantu samaan aitaukseen kuin villihevoset, mistä eläintenhoitajat olivat ensin huolissaan.
”Hyvin se näkyy pärjäävän, ja voihan se pinkaista karkuun.”
Yllättävä korkeushyppääjäkin löytyy Korkeasaaresta. Baraali eli komeasarvinen sinilammas on merkillisen kimmoisa.
”Se hyppää jopa yli kaksi metriä suoraan ylöspäin ja suorilta jaloilta”, Trontti sanoo. Kun Korkeasaari tiedusteli eurooppalaisista eläintarhoista, millainen aita riittäisi pitämään baraalit aitauksessa, suositus oli yli kaksi metriä. Sinilampaat pääsivät silti karkuun pari vuotta sitten, kun ne puskivat tarhansa portin lukon rikki. Korkeasaari piti sulkea pariksi tunniksi.
Kuulantyöntöön Trontilla on ehdokas omasta saaresta. Visentti eli euroopanbiisoni heittelee kevyesti metrien mittaisia tukkeja. Tukkeja on aitauksessa, koska visentti järsii niiden kuorta.
”Kerran se sai ängetyksi tukin kaiteiden väliin niin, että irrottamisessa oli iso työ. Ei tullut mieleen, että ruohonsyöjä pystyy tukkeja nakkelemaan,” Trontti naurahtaa.
Kirjoita kommentti