Maalauksia Viljami Heinonen: Gathering 8.5. saakka TM-galleriassa (Erottajankatu 9 B). Ti, to, pe 11–17, ke 11–18, la 11–16, su 12–16.
Utopian vastakohta on dystopia, tulevaisuus jollaista emme toivo. Epäonnistuneet tulevaisuudenkuvat ovat aihe, joka on kiinnostanut eri alojen taiteilijoita aina. Monesti taustalla on ollut halu varoittaa ihmistä menemästä liian pitkälle.
Yksi uusimpia dystopian kuvaajia on Viljami Heinonen (s. 1987), jonka dramaattiset teokset jäivät mieleeni Taidehallin viimesyksyisestä Nuorten näyttelystä. Hän on selvästi löytänyt sekä sanottavansa että keinot sen ilmaisemiseen.
Teokset ovat täynnä näkyvää ja näkymätöntä väkivaltaa, liekehtivää hätää ja konfliktitilanteita. Heinonen onnistuu tiivistämään teoksiinsa monenlaisia pelon ja turvattomuuden tuntoja, jotka esimerkiksi uutisten kautta tunkeutuvat nykyihmisen arkeen, vaikka hän ei niiden aiheuttajia itse kohtaisikaan.
Heinosen tapa maalata on samanaikaisesti intensiivinen, levoton ja tarkka. Hän rakentaa teoksensa kerrostamalla akryylimaalia, kollaasia ja spraymaaleja. Mehevästi repaleinen jälki saa ne paikoin näyttämään siltä kuin kiivaimmat kamppailut olisi käyty niiden pinnalla.
Heinosen maalaukset eivät kuitenkaan ole pelkkää epävarmuuden synnyttämää ahdistusta. Hän selvästi tuntee taiteen lähihistorian ja osaa myös käyttää sen antimia hyväkseen. Hänen kuvakielessään ja aiheen käsittelyssään on ilmeisiä yhteyksiä sodanjälkeisen informalismin ja uusrealismin perinteeseen.
Tulevaisuuteen tähytessään Heinonen katsoo myös peruutuspeiliin. Ja miksi ei katsoisi, miksi hän kieltäytyisi käyttämästä sitä, mikä jo kerran tuotti kestäviä tuloksia?
Kirjoita kommentti