Suomessa turvallisuusviranomaisten yhteistyö on ollut koko lailla saumatonta ja jopa Euroopan yhteisössäkin tunnustettua. Viimeksi tämä todettiin loppuvuonna 2015 turvapaikanhakijatilanteen hoitamisessa. Suomalaisten turvallisuusviranomaisten hyvä yhteistyö Tornion vastaanottokeskuksen nopeassa organisoinnissa sekä vastaanottokeskusten järjestelyissä tunnustettiin kansainvälisesti.
Nyt heinäkuun alussa olemme kuulleet uutisissa Pariisin terrori-iskujen aikaiseen toimintaan liittyvää kritiikkiä, jossa nousi erityisesti esiin Ranskan turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten huono tietojen vaihto. Turvallisuusviranomaisilla ja tiedusteluelimillä oli etukäteen vihjetietoa iskujen tekijöistä. Kritiikki on varmasti paikallaan.
Voiko tämä tapahtua Suomessa? Väitän, että voi. Suojelupoliisi on kertonut julkisesti, että sillä on tiedossaan 300 Suomesta Isisin riveihin lähtenyttä vaaralliseksi tai ainakin seurattavaksi luokiteltua henkilöä, joista osa on palannut Suomeen.
Paikallispoliisi ja keskusrikospoliisi (krp) ovat pyytäneet Supoa kertomaan näiden ihmisten nimet paikallispoliisille. Ei onnistu. Perusteluna on, että tiedot on usein saatu ulkomaisten turvallisuusorganisaatioiden kautta, joten luottamuksen vuoksi nimiä ei voi kertoa.
Esitin syksyllä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa vierailleelle eduskunnan hallintovaliokunnalle kysymyksen: kuka ottaa vastuun, jos poliisilaitoksen poliisipartio teilataan kotihälytystehtävän yhteydessä ja tekijäksi paljastuu Supon jo etukäteen vaaralliseksi tietämä henkilö?
Kukaan kansanedustajista ei pystynyt tähän vastaamaan.
Supo on kertonut, että poliisille on saatettu tiedoksi näiden henkilöiden osoitteet. Voiko joku ajatella lapsellisesti, että nämä ihmiset toimisivat kotiosoitteen puitteissa? Sen sijaan paikallispoliisin ja krp:n kohtuullisen hyvä oma tiedustelutoiminta tarvitsisi kyseisten ihmisten tiedot käyttöönsä, koska heitä voidaan tavata missä yhteydessä tahansa. Samalla voitaisiin lisätä myös Supon tietoisuutta heidän liikkeistään.
Pitääkö odottaa, että Suomessa tapahtuu jotain samanlaista kuin Pariisissa tai Brysselissä? Supo ei ole enää poliisihallinnon piirissä, joten valvonnan ja korjaavien toimenpiteiden pitää tulla ylempää.
Toivo voidaan asettaa lainsäädäntöön, mutta se on hidas tie. Mitä tahansa voi tapahtua ennen kuin lait muuttuvat.
Pekka Partanen
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen entinen apulaispoliisipäällikkö
Hikiä
Kirjoita kommentti