Päihdeongelmaisia potilaita tulee pääkaupunkiseudun sairaaloihin entistä enemmän. Anestesialääkäri Vesa Kontisen mukaan kymmeniä prosentteja sairaaloiden kuormituksesta liittyy tavalla tai toisella päihteisiin – suurimmaksi osaksi alkoholiin.
HS:n haastattelemat narkomaanit kertoivat tulleensa käännytetyiksi sairaaloista, vaikka hoidon tarvetta olisi. Kontisen mielestä päihdeongelma ei estä esimerkiksi leikattavaksi tulemista, mutta se aiheuttaa erityistoimenpiteitä.
Artikkeliin liittyvät
”Tarvittavat leikkaukset pystytään päihdepotilaallekin tekemään, ja hänet pystytään nukuttamaan tai puuduttamaan. Hoitotapoja voidaan joutua soveltamaan potilaan tilanteen mukaan, jotta hoito olisi turvallista”, Kontinen sanoo.
Esimerkiksi alkoholistille ei välttämättä voi tehdä maksansiirtoa, vaikka tarve olisi.
Lisäksi asenneilmapiiri terveydenhuollossa voi Kontisen mukaan aiheuttaa sen, ettei päihdepotilas saa apua kroonisiin ongelmiin. Osa hoitoonpääsyn vaikeudesta liittyy potilaan vaikeuteen noudattaa sovittua.
”Jos elämä pyörii päihteiden ympärillä, ei välttämättä tule paikalle sovittuna aikana, tai voi olla kiinnostunut vain tietynlaisista kipulääkkeistä”, Kontinen kuvailee.
Vantaalla Peijaksen päivystyksen osastoylilääkäri Mikko Holmberg kertoo kipulääkkeiden väärinkäyttäjien aiheuttavan päänvaivaa, kun aina ei tiedä, onko kipulääkkeen tarve todellinen. Huumeiden käyttäjiin ei välttämättä osata suhtautua oikein etenkään kesällä, kun henkilökunnassa on vaihtuvuutta.
”Hoitohenkilökuntaa kyllä muistutetaan siitä, että päihdetila ei saisi vaikuttaa hoitoon. Joskus kuitenkin päihtymystila tai vieroitusoireet hankaloittavat yhteistyötä potilaan kanssa.”
Työllistävin päihdeongelma Peijaksessa on alkoholin vieroitusoireet.
”Klassisin vieroitusoire on niin sanottu juoppohulluus eli delirium, joka tulee pari päivää alkoholin käytön lopettamisen jälkeen. Se on lääketieteellinen hätätilanne.”
Holmberg uskoo, että alkoholiongelmia osataan kuitenkin hoitaa rutinoituneesti, koska niitä on niin paljon.
Kirjoita kommentti