Keittokulhossa komeilee jauhomatoja. Helsinkiläisravintola Ruplan asiakkaat kurkkivat kulhoon uteliaasti. Joku maistaa varovaisesti lusikalla.
Kukaan ei sano ”Hyi!”
Yli kaksi miljardia ihmistä maailmassa käyttää hyönteisiä ravintona. YK:n maatalousjärjestö FAO:n vuonna 2013 julkaisema raportti Edible insects: Future prospects for food and feed security kertoo, että eri puolilla maailmaa ihmiset syövät yli 1 900:aa eri hyönteislajia.
Nyt ravintola Ruplassa on maisteltavana lajeista kolmea: jauhomatoja, kotisirkkoja ja kuhnuritoukkia.
Tosin Suomessa hyönteisiä ei voi toistaiseksi myydä ravintona. Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan hyönteisiä ei saa maahantuoda, myydä, markkinoida tai kasvattaa elintarvikkeeksi, kunnes lajin käyttöhistoria EU:ssa on osoitettu tai sille on myönnetty uuselintarvikelupa.
Siksi illallista isännöivät hyönteiskokki Topi Kairenius ja muotoilija Samuli Helavuo eivät myy hyönteisiä, vaan niitä saa maistella menun lisäkkeenä.
Ensimmäisenä Helavuo heittää pannulle jauhomadot, jotka tarjoillaan kylmän varsiselleri-tomaattikeiton kanssa. Jauhomadoissa on mieto maku, ja tuntuma on puraistessa aavistuksen rapsakka, sisältä hivenen pehmeä. Madot toimivat lempeän makuisen keiton kanssa erinomaisesti.
Hyönteisten taival suomalaisiinkin ruokapöytiin etenee. Marraskuussa 2015 annettu uusi uuselintarvikeasetus voi nopeuttaa EU:n ulkopuolella perinteisesti käytettyjen hyönteisten hyväksymistä EU-markkinoille. Näitä ovat muun muassa erilaiset kuoriaiset, toukat, mehiläiset, muurahaiset ja sirkat.
Toistaiseksi Helavuo kasvattaa hyönteisensä itse keittiönsä kaapeissa. Kaappien hämärässä, Helavuon itse suunnittelemissa posliinirasioissa, lymyilee muun muassa jauhomatoja ja niistä kehittyviä jauhopukkeja sekä sirkkoja. Helavuo suunnitteli posliiniset, puukantiset rasiat osaksi Lahden muotoiluinstituutin lopputyötään. Helavuon valitsema teema oli hyönteiset ihmisravintona.
”Halusin muotoilun keinoin edistää tietoisuutta ruokahyönteisistä. Ne ovat vaihtoehtoinen proteiiniresurssi maailmassa”, Helavuo sanoo.
Syyt Helavuon pienelle hyönteisfarmille ovat samat, joita YK:kin painottaa: hyönteiset ovat ravinteikkaita ja terveellisiä. Ne sisältävät hyviä rasvahappoja, proteiinia, vitamiineja, kuitua ja mineraaleja.
Lisäksi hyönteistuotannon hiilijalanjälki on lihakarjaa moninkertaisesti pienempi. Yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan yli yhdeksän kiloa rehua, kun yksi sirkkakilo saadaan tuotettua yhdellä kilolla rehua. Naudasta saadaan hyödynnettyä keskimäärin 40 prosenttia, sirkasta 80 prosenttia. Hyötysuhde on selvä.
Ötökkäillallinen jatkuu. Pääruokana maistuvat kotisirkat kukkakaalipyreen ja porkkana–lanttupyreen kanssa. Rapeaksi paistetuille pikkusirkoille riittää mausteeksi pelkkä suola.
Kairenius sanoo Suomen luonnon olevan pullollaan syötäväksi kelpaavia hyönteisiä. Luonnosta voi poimia muun muassa pistiäisiä, jääriä, kovakuoriaisten ja yöperhosten toukkia, muurahaisia, heinäsirkkoja ja hepokatteja. Hyönteisiä kerätessä pätevät Kaireniuksen mukaan samat lainalaisuudet kuin sienestäessä.
”Täytyy tuntea hyönteisiä ja niiden ominaisuuksia, eikä poimia rauhoitettuja tai myrkyllisiä lajeja. Suomessa myrkyllisiä lajeja ei tosin juuri ole”, Kairenius sanoo.
Kairenius kertoo kokkaavansa mieluiten hyönteisjauheella.
”Se ikään kuin piilottaa hyönteisen sinne. Teen lihapullia, leivon sämpylöitä, teen pizzataikinaa ja laitan sitä puuroon tai smoothieen. Jos haluaa hifistellä voi kokonaisia hyönteisiä, kuten jauhomatoja tai sirkkoja, käyttää pannulla ja rikastaa niillä muuta ruokaa tai laittaa pataruoan sekaan.”
Helavuo puolestaan paistaa kokonaisia hyönteisiä nopeasti pannulla ja ripottelee ne salaattiin tai esimerkiksi pastan päälle.
Ötökkänoviiseille Kairenius suosittelee kotisirkkoja.
”Rakenteen saa helposti rapsakaksi, ja niissä on miellyttävä suutuntuma. Myös pikkujauhomadot toimivat naposteltavana hyvin.”
Jahka sekä EU-tason että Suomen lainsäädäntö sallii hyönteisten myymisen, avaavat hyönteiset ovet aivan uudenlaiseen ruokamaailmaan. Siihen saakka ötökät pitää kasvattaa tai poimia itse.
Ötököitä ja illallinen -maisteluja seuraavan kerran 21.7. ja 21.9. klo 18.30 Ruplassa (Helsinginkatu 16). Lippuja voi tiedustella info@rupla.fi.
Liha
Kala
Kasvis
Kana
Pasta
Leivonta
Kirjoita kommentti