Euroopan suurimpien pankkien kriisinratkaisusta vastaava viranomainen ei innostu ajatuksesta, että veronmaksajien varoja voitaisiin käyttää vapaammin pankkikriisien hoitoon Euroopassa.
Aihe on noussut pintaan, kun sijoittajat ovat huolestuneet entistä enemmän Italian pankkisektorin tilanteesta. Syynä ovat maan pankkien taseissa olevat hoitamattomat lainat. Niiden osuus pankkien kokonaislainakannasta on lähes 17 prosenttia. Suhde on korkeimmasta päästä euroalueella.
Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan pääministeri Matteo Renzi suunnittelee pääomittavansa italialaispankkeja julkisin varoin. Tämä olisi vastoin vuoden alussa voimaan tullutta EU-lainsäädäntöä, jonka mukaan pankkien tukeminen on mahdollista vasta, jos sijoittajat pannaan ensin kärsimään tappioita. Sijoittajavastuun toteuttamista Italiassa vaikeuttaa se, että italialaiset kotitaloudet ovat pankkien suuria rahoittajia.
Kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi sanoo, että finanssikriisin jälkeen Eurooppaan luodun järjestelmän perusidea on, että veronmaksajien varojen käyttö minimoidaan ja kustannukset kriiseistä kohdistuvat ensisijassa sijoittajille ja pankeille itselleen.
”On tärkeää, että sijoittajavastuusta pidetään kiinni. Se on yksi niitä pääperiaatteita, joille uusi kriisinratkaisukehikko on luotu”, hän sanoo.
Löyttyniemi korostaa, ettei voi kommentoida yksittäisen euromaan tai pankin asioita.
Sijoittajavastuun höllentämistä esitti keskiviikkona myös ranskalaispankki Societe Generalen hallituksen puheenjohtaja Lorenzo Bini Smaghi. Hänen mukaansa Italiasta voi käynnistyä jopa Euroopan-laajuinen pankkikriisi.
”Koko pankkimarkkinat ovat paineessa. Teimme säännöt julkisen rahan käytölle. Näitä sääntöjä täytyy arvioida, kun markkinoilla on kriisin mahdollisuus ja katsoa, tarvitaanko jonkinlaista joustavuutta”, Bini Smaghi totesi uutistoimisto Bloombergille.
Löyttyniemen mukaan valtion tuki pankille ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta.
”Se on mahdollista tietyillä, hyvin rajatuilla ehdoilla. Jäsenmaa ei voi tukea pankkia, jos se ei ole vakavarainen.”
Toisin sanoen jäsenmaa voi auttaa pankkia hetkellisissä maksuvaikeuksissa, mutta se ei voi pääomittaa pankkia, joka ei ole pohjimmiltaan vakavarainen ja maksukykyinen.
Keskeinen osa Eurooppaan luotua uutta pankkien turvaverkkoa on 55 miljardin euron pankkikriisirahasto, johon rahat kerätään pankeilta itseltään.
Löyttyniemen vastuulla olevan rahaston kokoaminen on yhä kesken. Tavoitekoossaan se on vuonna 2023. Kesäkuun lopussa rahaston koko ylitti 10 miljardia euroa. Suomalaiset pankit maksoivat rahastoon tänä vuonna 111 miljoonaa euroa.
Rahastosta tulee yhteiseurooppalainen, eli kriisien vastuut jakautuvat maiden kesken. Tämä tapahtuu kuitenkin vaiheittain. Mikäli esimerkiksi italialaiset pankit joutuisivat tänä vuonna turvautumaan kriisirahaston tukeen, kustannukset koituisivat pääosin maan omille pankeille.
Löyttyniemen mukaan rahaston kokoamista lukuun ottamatta uudet työkalut pankkikriisien hoitoon ovat käytössä jo tänä vuonna, jos tarve vaatii.
”Järjestelmä on toimintavalmis.”
Kirjoita kommentti