Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Puhdistajakala ei olekaan pyyteetön – se näpistelee loisien lisäksi limaa

Kala näpistelee toisten kalojen ravintorikasta limaa mieluiten silloin, kun se on munimaisillaan.

Tiede
 
Helsingin Sanomat
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/8135ba9a511cb7cf521f72dd167dbe149ee1e2a0-2672927-HS_tiede_kalavideo_puhdistajakala_0407_14.jpg
Puhdistajakala naukkii asiakkaitaan - eivätkä kaikki kalat siitä pidä
Trooppinen puhdistajakala elää syömällä toisten kalojen loisia, mutta ei aina malta olla maistamatta asiakkaansa herkullista limapintaa.

Puhdistajakala jos mikä elää luottamuksesta: se ui vaikka haikalan suuhun syödäkseen siellä majailevia loisia. Toiset kalat päästävät sen lähelleen, koska luottavat pikkukalan hyviin aikeisiin. Tosiasiassa puhdistajakalatkin syyllistyvät välillä asiakaskäynneillään näpistelyyn.

Sveitsiläiset tutkijat havaitsivat, että puhdistajakalat näykkivät välillä asiakkaistaan loisten lisäksi myös niiden suomuja suojelevaa limaa.

”Munia tuottaessaan naaraspuoliset puhdistajat himoitsevat limaa sen sisältämien ravinteiden takia. Niitä ne eivät tavallisesti saa syömistään loisista. Urokset sen sijaan huijaavat harvoin”, kertoo tohtori Sandra Binning Neuchâtelin yliopistosta tiedotteessa.

Simon Gingins, University of Konstanz
Puhdistaja kasvaa noin 14 sentin pituiseksi. Se elää koralliriutoilla Tyynenmeren ja Intian valtameren trooppisilla vesillä.
Puhdistaja kasvaa noin 14 sentin pituiseksi. Se elää koralliriutoilla Tyynenmeren ja Intian valtameren trooppisilla vesillä.

Limaa näpistellessään puhdistajakalat pelaavat erilaista uhkapeliä. Isojen kalojen lima houkuttaa enemmän kuin sinttien, koska sitä on yksinkertaisesti enemmän tarjolla. Toisaalta isoja petokaloja puhdistajat eivät uskalla pettää, koska niiden kosto voisi olla hirmuinen.

Puhdistajakalat ottavat limaa näpistellessään huomioon myös vallitsevan markkinatilanteen.

”Asiakkaista on todella kova kilpailu elinympäristöissä, joissa puhdistajakaloja on paljon: puhdistajien on pidettävä yllä todella hyvää mainetta, joten ne tekevät paljon enemmän rehellisiä siivouskeikkoja kuin jos ne olisivat tienoon ainoat puhdistajat”, Binning kertoo.

Munimisen lisäksi muut stressitekijät lisäsivät puhdistajien petollisuutta.

Aiemmin esimerkiksi nisäkkäiden ja lintujen on havaittu tekevän taktisia valintoja. Tämän tutkimuksen myötä saatiin uutta tietoa myös kalojen taktisista valinnoista. Binning esitteli tutkimusta äskettäin kokeellisen biologian konferenssissa Brightonissa.

Simon Gingins, University of Konstanz
Meriahvenen ja puhdistajan välinen symbioosi perustuu molemminpuoliseen hyötyyn ja luottamukseen.
Meriahvenen ja puhdistajan välinen symbioosi perustuu molemminpuoliseen hyötyyn ja luottamukseen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!