Lisäarvon tuottaminen on tärkeämpää kuin vallan tavoittelu.
Tähän ajatukseen kiteytyy Elinkeinoelämän keskusliiton eli EK:n hallituksen puheenjohtajan Matti Alahuhdan näkemys EK:n suuresta muutoksesta.
Elinkeinoelämän pääedunvalvojan EK:n radikaali muutos alkoi viime marraskuussa. Silloin järjestö irtautui lopullisesti pitkään vallinneesta menettelystä, jossa se osallistui keskitettyjen palkkaratkaisujen tekemiseen.
EK:n johtajat eivät siis tulevaisuudessa osallistu neuvotteluihin, kun työnantaja- ja työntekijäpuolet joko suoraan tai jäsenliittojensa kesken sopivat palkansaajien palkoista ja muista työsuhteiden ehdoista.
Se on suuri muutos edunvalvontajärjestölle, jonka kansa on nimenomaan oppinut tuntemaan usein dramaattisten työehtosopimusneuvotteluiden osapuolena.
”Monen mielestä EK heikkenee, kun se antaa pois valtaansa, mutta totuus on päinvastainen, koska maailma on muuttunut”, Alahuhta sanoo työhuoneessaan, joka sijaitsee kehitysyhtiö DevCon tiloissa.
”Toimialojen vaatimukset eroavat niin paljon, että kaikkien alojen niputtaminen yhdeksi sopimukseksi ei enää toimi. Valta lähtee mutta lisäarvo lisääntyy, eli vaikuttavuus kasvaa.”
Artikkeliin liittyvät
Ensimmäisen kerran toimialakohtaiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat työehdoista ilman EK:ta syksyllä 2017.
Alahuhdan mukaan siirtämällä neuvotteluvallan omille jäsenliitoilleen EK voi paremmin keskittyä muihin keskeisiin kysymyksiin ja kehittää ketterästi toimintaansa.
Lisäarvon tuottaminen ja koko porukan saaminen mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita ovat aina olleet etusijalla menestyneissä yrityksissä vallanhimon sijaan, Alahuhta sanoo.
Vallanhimosta voi olla jopa haittaa, koska se voi vääristää ratkaisuja. Siksi Alahuhta neuvoo myös muita järjestöjä varmistumaan, että valtapyrkimykset eivät ohjaa niiden omaa toimintaa.
EK:n muutoksen tulosten pitäisi valmistua syksyllä, mutta Alahuhta kertoo jo nyt tärkeimmistä tavoitteista.
Mallia on otettu muiden EU-maiden elinkeinoelämän järjestöistä, ja eniten vaikutteita on saatu Ruotsista.
Jäsenliitojen kanssa keskustellaan EK:n avaintehtävien täsmentämisestä ja päätöksenteon uudistamisesta.
Päämäärä pysyy entisellään: EK pyrkii muodostamaan jäsenliittojen kesken yhteisen kannan, jota se sitten edistää. Jos yhteistä kantaa ei synny, silloin liitot ajavat itse asiaansa, Alahuhta kertoo.
Mahdollisiin työntekijöiden vähennyksiin EK:ssa Alahuhta ei kesken muutoksen ota kantaa, mutta hän muistuttaa, että EK:n väkimäärää on jo supistettu tuntuvasti.
Suurin muutos painotuksissa lienee se, että pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantamiseen kohdistettavat voimavarat kaksinkertaistetaan sisäisin siirroin.
”EK ajaa pk-yritysten ja suurten yritysten näkökulmaa siitä, miten Suomea tulee kehittää”, Alahuhta linjaa.
Tärkeimpiä EK:n vaikuttamiskohteita ovat EU, kauppapolitiikka sekä koulutus ja tutkimus. Huomiota saavat myös energia, verotus, talouspolitiikka ja yrityslainsäädäntö, Alahuhta luettelee.
Hän ennustaa, että EU-jännitteiden takia Suomessa voi tulla hyvin nopeasti tarvetta kannanottoihin siitä, mihin suuntaan EU:ta tulisi kehittää.
Lähtökohtana EK:ssa on Suomen etu: Suomen pitää olla haluttu investointikohde, jotta tänne syntyy työpaikkoja, Alahuhta sanoo.
”Kaikkia kysymyksiä pohditaan nimenomaan Suomen kannalta. Me olemme se järjestö, joka katsoo asioita laajasti.”
Alahuhta sanoo huomanneensa, että kansainväliset yritykset eri puolilla maailmaa ovat lopulta kaikki riippuvaisia kotimaansa menestyksestä. ”Jos kotimaa kärsii, myös yritys kärsii.”
Erikseen Alahuhta painottaa vielä koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä.
”Koulutus ja tutkimus on Suomelle ainoa tapamme erottautua muista maista.”
Alahuhdan mielestä koulutukseen täytyisi suhtautua Suomessa niin kuin ydintoimintaan yrityksissä: siihen pitää panostaa vaikeinakin vuosina.
Viesti on suunnattu selvästi Juha Sipilän (kesk) hallitukselle.
Alahuhta sanoo itse kaipaavansa tiiviimpää yritysten ja yliopistojen yhteistyötä, mutta koulutuksella on muutenkin iso yhteiskunnallinen merkitys.
Kirjoita kommentti