Ruotsi sai ennätysmäärän kansalaisuushakemuksia briteiltä – brexit ruuhkautti myös Suomen lähetystön neuvonnan

Ruotsin maahanmuuttovirasto on saanut ennätysmäärän kansalaisuushakemuksia briteiltä. Ruotsalaismedian mukaan 129 brittiläistä jätti kansalaisuushakemuksen EU-äänestysviikolla.

Sen sijaan Suomen maahanmuuttovirasto Migrissä EU-äänestys ei ole näkynyt. Viime viikolla kaksi Britannian kansalaista jätti hakemuksen Suomen kansalaisuudesta. Juhannusviikolla, jolloin britit äänestivät EU-erosta, hakemuksia tuli yksi.

Myös kansalaisuusasioihin liittyviä kyselyitä on tullut briteiltä vähän: alle kymmenen, kertoo tulosalueen johtaja Ulla Vainikka Migrin kansalaisuusyksiköstä.

Britannian suurlähetystöstä Helsingissä britit eivät ole kysyneet lainkaan kansalaisuusasioista.

Suomen suurlähetystö Lontoossa sen sijaan on saanut noin 150 yhteydenottoa Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen. Pari viikkoa sitten järjestetyssä kansanäänestyksessä valtaosa briteistä asettui EU-eron kannalle.

Suurin osa kyselyistä on liittynyt kaksoiskansalaisuuteen tai Suomen passin hakemiseen.

”Yleisin kysymys on ollut Suomen kansalaisuuden hakeminen, jos toinen vanhemmista tai isovanhemmista on tai on ollut Suomen kansalainen. Myös puolison mahdollisuudesta hakea Suomen kansalaisuutta on kysytty”, kertoo neuvonantaja Minttu Taajamo lähetystöstä.

Suurin kysymysryöppy tuli heti äänestyksen jälkeen, mutta kansalaisuus- ja passiasioista tiedustellaan lähetystöstä yhä selvästi enemmän kuin tavallisesti.

Taajamo kertoo, että kansalaisuuden hakemisesta ovat kyselleet myös muutamat sellaiset britit, joilla ei ole lainkaan sukusiteitä Suomeen.

Suomen kansalaisuus on hankalampi saada kuin Ruotsin. Suomi on yksi harvoja maita, joka vaatii todistuksen maan virallisen kielen osaamisesta.

Tästä syystä Suomen britit ovat aiemminkin jättäneet huomattavasti vähemmän hakemuksia kuin maamiehensä ja -naisensa Ruotsissa. Tavallisena viikkona noin 20 brittiä jättää hakemuksen Ruotsissa, kun Suomessa sama määrä hakemuksia tulee vuodessa.

Migrin Ulla Vainikka toteaa myös kansalaisuushakemukseen vaaditaan Suomessa useita liitteitä, joiden hankkiminen ja kokoaminen voi viedä aikaa. Brexitin vaikutus hakemusten määrään selviää siis vasta lähikuukausina tai -vuosina.

Suomessa asuu noin 4 400 Britannian kansalaista. HS:n haastattelemat Suomeen muuttaneet britit kertovat, että EU-ero on saanut myös heidät ja heidän tuttavansa harkitsemaan vakavasti kaksoiskansalaisuutta.

Klaukkalassa asuva Martyn Pollit arvioi, että jopa osa EU-eroa kannattaneista Suomen briteistä aikoo jättää kansalaishakemuksen. Pollit muutti Suomeen kuusi vuotta sitten rakkauden perässä. Pian hänen perheeseensä syntyy toinen lapsi.

”Koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Jos eroan, en tiedä, voinko jäädä Suomeen, jos en ole Suomen kansalainen.”

Omaa tulevaisuuttaan enemmän Pollitia huolettaa kuitenkin se, miten äänestys vaikuttaa Britanniaan.

”Surullisinta tuloksessa on, että rasistina olemisesta on tullut hyväksyttävää.”

Pollit päätti heti äänestyksen jälkeisenä päivänä hakevansa Suomen kansalaisuutta. Kielitaitovaatimuksen takia hän ei kuitenkaan tiedä, milloin jättää hakemuksen.

Kielitaitovaatimus mietityttää myös 15 vuotta Suomessa asunutta espoolaisopettaja Penelope Roux’ta.

Roux kertoo ostaneensa EU-äänestyksen jälkeisellä viikolla suomen kielen oppikirjan.

”Uskon, että osaan suomea riittävän hyvin läpäistäkseni kielikokeen, mutta en ole varma, koska en koskaan joudu käyttämään suomea.”

Roux alkoi harkitsemaan kaksoiskansalaisuutta Brexit-kampanjan aikana. Kyse on hänelle ennen kaikkea identiteetistä: monessa EU-maassa asunut Roux haluaa olla eurooppalainen.

”En usko, että kukaan heittää minua ulos Suomesta, sillä lapsillani on kaksoiskansalaisuus.”

Monella Roux’n Suomessa asuvalla brittituttavalla on irlantilaisia sukulaisia. Roux kertoo, että he todennäköisesti hakevat Irlannin kansalaisuutta.

”Se tulee helpommaksi.”