”Tilaajan (Länsimetron) toimintaa ovat leimanneet arvaamattomuus, suunnittelemattomuus, poukkoilu ja epäselvyydet.”
Näin kuvailee Länsimetro Oy:n toimintaa A-insinöörit, yksi Länsimetrolta miljoonia vaativista yrityksistä. A-insinöörit, Destia ja YIT Rakennus vaativat Espoon käräjäoikeuteen jättämissään haasteissa Länsimetrolta yhteensä yli kymmentä miljoonaa euroa.
Artikkeliin liittyvät
Länsimetro on jo kiistänyt kaksi jälkimmäistä vaadetta ja nostanut vastakanteet. Asiasta ovat aiemmin kirjoittaneet Yle ja Rakennuslehti.
Rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari ei ole yllättynyt kiistasta, vaikka hän ei vielä sen yksityiskohtia vielä lainkaan tunnekaan. Monimutkaisissa ja isoissa hankkeissa erimielisyydet ovat usein mahdollisia.
”Tulee esimerkiksi lisä- tai muutostöitä ja sitten kiistaa siitä, kuuluvatko ne urakkaan, jos olosuhteet muuttuvat yllättävällä tavalla”, Tampereen teknillisen yliopiston professori sanoo.
Länsimetron avajaiset ovat siirtyneet elokuusta ainakin tammikuuhun viivästysten vuoksi.
Haasteissa arvostellaan Länsimetron ja sen käyttämän rakennuttajakonsultin eli Swecon osaamista ja tapaa hoitaa asioita kovin sanoin. Esimerkiksi siitä, että alkuperäisissä tarjouspyynnöissä työn laajuus ja hinta arvioitiin pahasti alakanttiin, A-insinöörit kirjoittavat seuraavaa:
”Rakennesuunnittelijan tiedossa ei ole, johtuiko tarjouspyynnössä esitetty tehtävän alimitoitus tilaajan ammattitaidottomuudesta vai siitä, että hankkeen suunnittelukustannusten haluttiin tässä vaiheessa näyttää olevan olennaisesti pienemmät kuin miksi ne todellisuudessa tulisivat muodostumaan.”
Tämä ei kuitenkaan ole varsinainen riidanaihe oikeudessa, sillä A-insinöörit kertoo saaneensa alkuperäiseen perustoimeksiantoon liittyvät rahansa, vaikka summa kasvoikin matkalla moninkertaiseksi. Erimielisyyttä on sen sijaan myöhemmin erikseen tilatuista lisätöistä, joiden laskuja on maksamatta. Nämä työt liittyvät lähinnä asemien suunnitteluun.
A-insinöörien ohella myös tunnelitöitä tehnyt Destia arvostelee lisä- ja muutostöistä sopimista hitaaksi. Kaikkia tarjouksia ei ole ehditty hyväksyä, kun työt on jo käytännössä pitänyt tehdä. Destian vaatimukset liittyvät varsinaisen urakan viimeiseen erään ja maksamattomiin lisätöihin.
Länsimetro väittää vastauksessaan puolestaan, että Destia on yrittänyt laskuttaa miljoonia ylimääräistä esimerkiksi merkitsemällä muovisia salaojaputkia betonisiksi, joiden rakentaminen maksaa moninkertaisesti. Laskut on hyväksytty maksettavaksi ajallaan ”erehdyksessä”.
YIT:n riita puolestaan liittyy siihen, että YIT katsoo saaneensa väärää tietoa Niittykummun tunnelin ja aseman louhintatöihin liittyen. Haasteen mukaan tilaaja olisi arvioinut kallion lujuuden niin pahasti väärin, että tämä olisi aiheuttanut louhintatöiden pitkittymisen. Länsimetro puolestaan vaatii YIT:ltä rahaa siitä, että tämä on louhinut liian paljon ja työn jälkeä on pitänyt korjailla.
Oikeudessa riitoja selvitetään todennäköisesti syksyllä, ellei sopua sitä ennen synny muuten.
Länsimetron rakennustyöt on jaettu lukuisiin pienempiin urakoihin, joita toteuttamassa on paljon eri yrityksiä.
Radan kustannusten on jo aiemmin kerrottu kohoavan yli miljardiin.
Metroon liittyen on jo alkamassa toinen mittava oikeusjupakka. Myttyyn menneestä metron automatisoinnista on nimittäin menossa satojen miljoonien riita.
Viivästymisen on kerrottu johtuvan siitä, että kaikkia järjestelmiä ei ole pystytty testaamaan yhdessä ajoissa. HS:n selvittämien tietojen perusteella näyttää, että osa järjestelmistä ei ole myöskään valmistunut ajoissa.
Kirjoita kommentti