Euroopan turvallisuutta leimaa suuri epävarmuus, ja EU-maiden suurimman sotilasmahdin Britannian EU-ero vain lisää turbulenssia. Perjantaina ja lauantaina huippukokoukseen Puolan Varsovaan kokoontuvilla Nato-mailla on nyt korostetusti tarve alleviivata yhtenäisyyttään.
Liittokunnan johtajat ovat ensimmäisen kerran koolla sitten brexitiä käsitelleen EU-huippukokouksen. Myös Suomi on mukana Varsovan-huippukokouksessa ja vieläpä kaikkein tärkeimmässä Nato-maiden johtajien kokouksessa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu perjantaina valtionpäämiesten työillalliselle, jossa käydään huippukokouksen kenties tärkeimmät keskustelut Naton suunnasta ja pelotteen vahvistamisesta Puolassa ja Baltiassa.
Kutsu Naton ytimeen on uutta ja kertoo Suomen, Ruotsin ja Naton poliittisen suhteen vahvistumisesta. Nato näkee, että Suomella on sille muutakin annettavaa kuin kuulumiset Niinistön ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin viime perjantain tapaamisesta.
Suomella on Natolle strategista merkitystä Itämeren alueen turvallisuustilanteen vakauttamisessa. Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Nato on valmis yhteistyöhön Suomen ja Ruotsin kanssa myös kriisitilanteessa. Lauantaina presidentti Niinistö osallistuu Naton Afganistan-kokoukseen, sillä Suomi on mukana Resolute Support (RS) -operaatiossa.
Varsovaan lähtevät myös ulkoministeri Timo Soini (ps) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps), jotka osallistuvat Naton kumppanimaiden kokouksiin. Huippukokoukseen osallistuu myös Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.
Nato on keskellä muodonmuutosta, jonka Krimin miehitys ja Ukrainan sota sysäsivät liikkeelle. Naton toimenkuvan ydintä on nyt kansainvälisen kriisinhallinnan sijaan luoda sotilaallisen pelotteen avulla vakautta ja turvaa jäsenmailleen.
Tehtävä on vaikea, sillä pelote voi myös lisätä yhteenoton riskiä Venäjän kanssa. Samaan aikaan Naton on varottava, ettei sen kaikki huomio ole Venäjässä.
Naton on pidettävä kiinni yhtenäisyydestään, mikä tarkoittaa sitä, että Baltian ja Puolan lisäksi myös eteläisten jäsenmaiden on tunnettava saavansa Natolta turvaa. Yhdysvaltain presidentinvaalit vaikuttavat myös asetelmiin Naton sisällä, sillä Yhdysvallat haluaa Euroopan Nato-maiden pitävän korostetusti huolta muun muassa puolustusbudjeteistaan ja -kyvyistään.
Myös Suomelta Nato haluaa uusia asioita. Natolle on tärkeää, että Suomi pystyy itse vastaamaan omasta puolustuksestaan, ja Suomelle on tärkeää, että Nato vahvistaa Baltian puolustusta niin, ettei Venäjälle jää syitä kyseenalaistaa niiden kykyä panna tarvittaessa vastaan.
Natolle on selvää, että Suomi ja Ruotsi eivät ole toviin hakemassa liiton jäsenyyttä, joten kumppanuudesta on otettava irti mahdollisimman paljon. Suomi ja Ruotsi on otettu mukaan käymään poliittisia keskusteluja turvallisuustilanteesta, ja Suomi on muun muassa osallistunut Naton Itämeri-strategian laadintaan.
HS käy läpi Naton huippukokouksen keskeiset teemat.
Nato lisää pelotetta
Vielä muutama vuosi sitten Natosta ei olisi ollut puolustamaan eurooppalaisia jäsenmaitaan Venäjän aggressioilta.
Krimin miehityksen jälkeen Natolle tuli kiire kasvattaa omaa puolustuskykyään. Suunnanmuutos sysättiin voimalla liikkeelle Naton edellisessä huippukokouksessa Walesissa syksyllä 2014. Varsovassa tätä linjaa vahvistetaan edelleen.
Pääteemoja Varsovassa on kolme. Ensimmäinen niistä on Nato-maiden puolustuksen ja pelotteen vahvistaminen. Keskeisintä tässä työssä on se, että Nato päättää virallisesti Varsovassa siitä, että Puolaan ja Baltian maihin tulee kuhunkin vahvistettu pataljoona Naton liittolaisten joukkoja pysyväisluonteisesti.
Toinen keskeinen kysymys on Naton suhde Venäjään. Kolmanneksi Nato linjaa, miten se toimii eteläisillä alueilla eli ratkoessaan Syyrian kriisiä ja taistellessaan terroristijärjestö Isisiä vastaan.
Lisäksi Nato ja EU antavat Varsovassa yhteisen julkilausuman yhteistyön syventämisestä.
Joukkoja Puolaan ja Baltiaan
Nato on lähettämässä Baltiaan ja Puolaan neljä monikansallista pataljoonaa, ja tämä päätös vahvistetaan Varsovassa.
Kaikkiaan lisäjoukkojen vahvuus on noin 4 000 sotilasta. Yhdysvallat ottaa johtovastuun Puolan, Saksa Liettuan, Britannia Viron ja Kanada Latvian uusista joukoista.
Sotilaita lähettäville maille kyse on pitkän aikavälin sitoumuksista ja joukkojen rotaation vuoksi huomattavista määristä sotilaita.
Kaikki Nato-maat ovat yhtä mieltä siitä, että Baltian maiden turvallisuutta on syytä vahvistaa. Puolaankin tulee joukkoja, vaikka osa Nato-maista katsoo, että Puolalla olisi muutoinkin resurssit vastata Venäjän uhkaan.
Valtaosa eurooppalaisista Nato-maista on myös luvannut nostaa puolustusmenojaan.
Varsovan päätökset ovat jatkoa kehitykselle, jonka Nato aloitti Walesin huippukokouksessa vuonna 2014. Tuolloin Nato päätti Readiness Action Plan (RAP) -valmiusohjelmasta ja uudisti nopean toiminnan joukkojen eli Nato Response Force (NRF) -konseptia.
Myös Suomi osallistuu NRF-joukkojen harjoituksiin ja joukkopooliin.
Tasapainoilua Venäjän kanssa
Naton ja Venäjän suhde kyntää syvällä epäluottamuksessa. Nato varoo provosoimasta Venäjää ja tasapainoilee siksi pelotteen lisäämisen ja vuoropuhelun tärkeyden korostamisen välillä.
Nato yrittää viestiä, että Baltian puolustuksen vahvistaminen on Venäjän toimiin vastaamista vieläpä niin, että Nato yhä pitää kiinni Naton ja Venäjän perussopimuksesta. Sen mukaan Baltiaan ei tuoda pysyviä joukkoja.
Käytännön yhteistyö Venäjän kanssa on ollut Krimin miehityksen jälkeen jäissä, mutta poliittinen dialogi ei ole tyystin katkennut. Naton ja Venäjän yhteinen neuvosto kokoontui keväällä, ja seuraava kokous on huippukokouksen jälkeen.
On selvää, että Venäjä reagoi Puolan ja Baltian Nato-joukkoihin tavalla tai toisella.
Yhteistyö EU:n kanssa syvenee
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker antavat Varsovassa yhteisen julkilausuman Naton ja EU:n yhteistyöstä.
Yhteistyö syventyy viidellä alueella. Ne ovat hybridiuhat, kyber, merellinen turvallisuus, kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen ja kriisinhallintaoperaatiot.
Vahva, yhtenäinen EU on Naton ja myös Yhdysvaltojen edun mukainen. Myös Britannialle on tärkeää, ettei Euroopan kyky huolehtia turvallisuudesta horju. Varsovassa kuullaankin puheenvuoroja siitä, miten tärkeää on vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä.
Naton ja EU:n yhteistyöllä on kuitenkin poliittiset rajoitteensa niin kauan kuin Turkilla, Kreikalla ja Kyproksella on ratkaisematon kiista Kyproksesta.
Isis on kaikkien ongelma
Ukrainan sodan lisäksi Naton painopisteitä ovat muuttaneet Syyrian sota ja äärijärjestö Isisin nousu.
Monet Nato-maat osallistuvat Yhdysvaltojen rinnalla Isisin vastaiseen taisteluun, mutta Nato ei itse ole varsinainen toimija.
Varsovassa Nato-maat päättävät Naton roolista alueella. Kyse on muun muassa Syyrian lähimaiden sotilaiden kouluttamisesta, terrorismintorjunnassa ja pakolaiskriisin ratkaisemisessa.
Afganistan ei katoa kartalta
Varsovassa on Naton Afganistan-operaation kokous, johon myös Suomi osallistuu. Suomella on ollut sotilaita Naton Afganistan-operaatioissa yli neljätoista vuotta.
Resolute Support -operaation Suomen osastossa on tosin enää enimmillään neljäkymmentä sotilasta.
Samaan aikaan, kun Nato on vähentänyt joukkojaan, turvallisuustilanne on Afganistanissa heikentynyt. Varsovassa Nato-maat viestittävät Afganistanille, ettei sitä ole unohdettu.
Afganistan on Nato-maiden huolena monesta syystä, ei vähiten terrorismin ja pakolaiskriisin vuoksi. Päähuomiota se ei nyt kuitenkaan kokouksessa saa.
Kirjoita kommentti