Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinki on piikittäjien pääkaupunki – ”Emme ole pelkkiä aivottomia nistejä”

Monet kovien huumeiden käyttäjät asuvat pääkaupunkiseudulla. HS vieraili neulanvaihtopisteellä.

Kaupunki
 
Akseli Valmunen / HS
Henrin solisluu murtui, mutta sitä ei suostuttu leikkaamaan. Henrin mukaan syyksi kerrottiin, että huumeiden käyttäjä kaatuu kuitenkin uudestaan.
Henrin solisluu murtui, mutta sitä ei suostuttu leikkaamaan. Henrin mukaan syyksi kerrottiin, että huumeiden käyttäjä kaatuu kuitenkin uudestaan. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Fakta

Nousussa on nyt synteettinen kannabinoidi

 Muuntohuumeita paljastuu koko ajan lisää.

 Helsingissä myydään esimerkiksi Spice-nimellä kulkevaa ainetta, joka sisältää rouhittuja kasveja ja niihin suihkutettua etanolia tai asetonia sekä keinotekoista kannabinoidia.

 Ainetta voidaan markkinoida luonnonmukaisena, mutta se on synteettistä ja erityisen vaarallista.

Lähde: Ensihoitolääkäri James Boyd

Sörnäinen

Helsingin Sörnäisten neulanvaihtopisteeseen pääsee soittamalla ovikelloa. Sisääntulija näkee heti paperin, joka muistuttaa että lähikortteleissa ei saa piikittää.

Neulanvaihdon ja terveysneuvonnan oleskelutilassa istuvan Oskarin mielestä julkinen piikittäminen on vähentynyt.

”Ihmisille on mennyt jakeluun, että niitä värkkejä ei jätetä vessoihin. Tosin esimerkiksi Katri Valan puistosta löytyy huumepapereita kesällä enemmän kuin muina vuodenaikoina.”

Kesällä huumeiden käyttö näkyy ja myös tuoksuu enemmän.

A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki kertoo, että kannabista poltetaan nykyään avoimemmin, mutta kovempien huumeiden näkyvä käyttö ei hänen tietääkseen ole kasvanut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksen mukaan ekstaasin ja amfetamiinin käyttö on lisääntynyt Espoossa ja Helsingissä huomattavasti viime vuosina.

”Tiedämme kyllä, että merkittävä osa huumeidenkäyttäjistä on hoidon ulkopuolella. Jossain vaiheessa se alkaa myös näkyä”, Simojoki sanoo.

Akseli Valmunen / HS
Neulafilttereitä säilytetään Sörnäisten neulanvaihtopisteeltä 20 filtterin pakkauksissa.
Neulafilttereitä säilytetään Sörnäisten neulanvaihtopisteeltä 20 filtterin pakkauksissa.

Vielä Helsingissä ei ole samanlaista näkyvää huumekulttuuria kuin vaikka Kööpenhaminassa tai Oslossa, joissa kovien aineiden käyttäjät ovat keskittyneet tiettyyn paikkaan.

Hoitoon pääsy ei kuitenkaan ole helppoa ja esimerkiksi c-hepatiitti leviää kovaa vauhtia.

”Tekemämme kyselyn mukaan piikittäminen alkaa pääkaupunkiseudulla joillain jo 13-vuotiaana. Se on surullista ja hämmentävää”, Simojoki kertoo.

Oskari aloitti kevyemmin: pilveä hän kokeili 13-vuotiaana.

Puolentoista vuoden kuluttua mukaan tuli amfetamiini, ja lopulta hän oli heroiinikoukussa kymmenen vuotta. Rahaa tuli rikoksilla ja aineiden myymisellä. Hänen aloitettuaan korvaushoidon piirit vaihtuivat.

”Kaveripiirit ovat muuttuneet senkin takia, että suurin osa kavereista on kuollut”, hän kertoo.

Vaihtoehdot ovat end tai happy end, Oskari kuvailee. Onnellisen lopun jotkut saavat löytämällä raittiin kumppanin. Niin kävi Henrille viime kesänä.

”Tyttöystävä, joka ei käyttänyt, sai vähentämään omaa käyttöä.”

Henrin tausta on samankaltainen kuin Oskarilla: ensin kannabista ja vähän muita aineita uteliaisuudesta, lopulta heroiinikoukku.

”Kun heroiinia ei enää saanut, olin pari viikkoa ilman. Ajattelin että voin palkita itseni yhdellä Subutexillä. Siitä on nyt 15 vuotta.”

Nykyään Henri saa subutexiä katukaupasta. Korvaushoidossa hän kävi Virossa, mutta Suomen järjestelmä ei Henrille sovi.

”Turha hakea hoitoon, kun en pysyisi siellä viikkoa kauempaa. Täällä pitäisi olla sama systeemi kuin Virossa, jossa lääkkeet saa viikoksi kerrallaan. Kun kävin siellä korvaushoidossa, pystyin käymään samalla töissä.”

Henrin mielestä korvaushoidon seulonnat, joissa näkyy kannabis ja alkoholi, keskittyvät epäolennaiseen.

”Tärkeintä ainakin minulle olisi pysyä irti heroiinista ja pysyä työelämässä”, Henri sanoo.

Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan, Hyks Akuutin, ambulanssilääkäri James Boyd kertoo, että ensihoitohenkilökuntaa työllistävät eniten lakan ja gamman käyttäjät. Ambulanssi kutsutaan paikalle silloin, kun epäillään yliannostusta tai muuta akuuttia terveysvaaraa.

”Eniten hälytyksiä tulee viikonloppuina, jolloin muutaman tunnin sisään saattaa tulla jopa viisi potilasta”, Boyd kertoo.

Tavallisin tilanne on, että lakan tai gamman käyttäjän tajunnan taso on laskenut ja hengitys lamaantunut. Toiseksi eniten työllistävät vahvojen kipulääkkeiden tai opioidien käyttäjät, joiden oireet ovat yleensä samantyyppisiä. Boydin mukaan tällaiset potilaat selviävät yleensä vuorokauden tarkkailulla.

Henri joutui kerran soittamaan kotiinsa ambulanssin, kun lakkaa käyttänyt kaveri ei enää hengittänyt eikä reagoinut nipistykseen. ”Lääkäri tuli nopeasti. Pidin tippapussia ja huolehdin pumppaamisesta. Se ei ollut kiva kokemus, mutta kaveri selvisi”, Henri kertoo.

Kolmanneksi eniten James Boyd näkee työssään kiihdyttäviä aineita kuten amfetamiinia tai muuntohuumeita käyttäviä. Heitä on vaikeampi hoitaa.

”Heidän elimistönsä käy ylikierroksilla, ja aineet saattavat aiheuttaa silmitöntä riehumista. Pahimmassa tapauksessa potilas saa aivo- tai sydäninfarktin. Kaikki eivät selviä hengissä”, Boyd sanoo.

Osa kiihdyttävistä aineista on muuntohuumeita, joiden sisältöä ei välttämättä tiedetä. Pussissa ei nimittäin aina ole sitä, mitä myyjä on kertonut.

”Potilas voi olla maailman ensimmäinen olento, joka käyttää juuri kyseistä yhdistettä. Käytännössä kaikki vakavat huumausaineyliannostukset ovat sekamyrkytyksiä, mikä sekoittaa oirekuvaa entisestään.”

Suomessa kovien huumeiden piikittäminen on suositumpaa kuin monissa muissa maissa.

Piikkihuumeiden käyttäjät ovat Boydin mukaan keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Kaarlo Simojoki muistuttaa, että vaikka piikittäminen näyttää hurjalta, ihmisiin ei pidä suhtautua tuomitsevasti.

”Toivoisin, ettei kukaan ajattelisi huumekoukun olevan ihmisen oma vika. En ole tavannut ketään, joka olisi tietoisesti ryhtynyt huumeidenkäyttäjäksi.”

Kunnioitusta kaipaavat myös Oskari ja Henri. Viime uutenavuotena Henri kertoo puuttuneensa naisen kaltoinkohteluun Helsinginkadulla ja joutuneensa pahoinpidellyksi. Solisluu meni kolmeen osaan.

”Lääkäri ei suostunut leikkaamaan, koska pelättiin, että kaadun kuitenkin uudestaan. Sain Buranaa ja käskyn mennä kotiin. Huumeiden käyttäjä on selkeästi kakkosluokan kansalainen. Suurin osa meistä on kuitenkin hyväsydämisiä ja fiksuja.”

Oskarin mukaan poliisin suhtautuminen narkomaaneihin on muuttunut asiallisempaan suuntaan, mutta niin sanottujen normaalien kansalaisten ei.

”Emme ole pelkkiä aivottomia nistejä. Vaikka sitä voi olla vaikea ymmärtää, niin moni pystyy muuttumaan. Minäkin pystyin.”

Oskarin ja Henrin nimet on muutettu.

 

Miten itseään piikittäviin pitäisi suhtautua?

Jos näet jonkun piikittävän itseään kadulla, siihen ei tarvitse eikä kannata puuttua. Lasten leikkipaikalla piikittämiseen voi puuttua, kuten puuttuisi hiekkalaatikolla kaljoitteluunkin.

Älä kuitenkaan provosoi päihteiden vaikutusten alaista, koska jotkut aineet aiheuttavat aggressiivisuutta. Jos päihtynyt näyttää heikkokuntoiselta, soita hätänumeroon 112.

Lähde: A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki

Akseli Valmunen / HS
Asiakas vaihtoi tiistaina Sörnäisten neulanvaihtopisteessä tuhat neulaa puhtaisiin.
Asiakas vaihtoi tiistaina Sörnäisten neulanvaihtopisteessä tuhat neulaa puhtaisiin.

Oikaisu kello 16.07: Muuntohuume ei ole synonyymi synteettisille kemikaaleille, vaan tarkoitaa uutta yhdistettä, joka kiertää nykyisen lainsäädännön.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat