Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eläkevuodet voivat tuoda kuluttajalle ikäviä yllätyksiä – näin saat rahasi riittämään

Yhä useampi joutuu velkaongelmiin, kun tulot romahtavat yhtäkkiä

Talous
 
Akseli Valmunen / HS
Jo ennen eläkkeelle jäämistä kannattaa selvittää, miten rahat riittävät.
Jo ennen eläkkeelle jäämistä kannattaa selvittää, miten rahat riittävät. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Fakta

Apua ja neuvoja

 Takuu-Säätiö tarjoaa maksutonta neuvontaa velkaongelmiin joutuneille koko maassa. Neuvoja annetaan Velkalinjalla ( 0800 98009) ja verkkosivujen chatissa (www.takuu-saatio.fi).

 Säätiö myöntää myös takauksia pankista nostettaviin järjestelylainoihin.

 Säätiö valmentaa järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoisia tukemaan rahavaikeuksissa olevia ihmisiä.

 Vuonna 1990 perustettu säätiö on auttanut noin 75 000:ta velkaongelmaista, joista 10 000 on saanut takauksen. Järjestelylainoja on myönnettu 150 miljoonaa euroa.

 Pääosa toiminnasta kustannetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Ennätysmäärä suomalaisia on ajautunut rahankäytössään vaikeuksiin. Velkajärjestelyjen määrä on kasvanut alkuvuonna 2016 kaksitoista prosenttia, ja maksuhäiriömerkinnöissä on saavutettu uusi ennätys: yli 371 000.

Ongelmiin joutuneita auttavan Takuu-Säätiön puhelinneuvonta on ruuhkautunut viime elokuusta alkaen. Tammi–kesäkuussa velkalinjalle tuli ennätysmäärä puheluita, yli 17 000. Heinäkuussa palvelu on lomalla.

Takuu-Säätiön havaintojen mukaan ihmisten pelko ja huoli taloustilanteesta on lisääntynyt.

”Elämme ihan uudenlaista epävarmuuden aikaa, näin voi sanoa”, arvioi Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar.

Valtaosa velkaongelmaisista on työikäisiä, mutta yksi huolestuttavasti kasvava velkaneuvonnan ryhmä ovat eläkeläiset.

”Kun vapaa-aika kasvaa sata prosenttia ja tulot putoavat 40 prosenttia, yhtälö on monelle vaikea”, Pantzar sanoo.

Eläkeläiset ajautuvat vaikeuksiin raha-asioissa useista eri syistä. Juuri eläkkeelle jääneet saattavat jatkaa kulutustaan entiseen malliin, vaikka tulot ovat pienentyneet.

”Jossakin vaiheessa he sitten havahtuvat, että rahat eivät riitä.”

Toisilla taas on niin pieni eläke, että sillä on vaikea tulla toimeen. Pantzarin mukaan moni ei hae toimeentulotukea, koska haluaa pärjätä omillaan.

Yllättävän moni eläkeläinen myös auttaa aikuisia lapsiaan taloudellisesti.

”He saattavat jopa velkaantua lastensa puolesta.”

Pantzarin mukaan taustalla on myös kulutuskulttuurin muutos.

”Aiemmat sukupolvet säästivät ensin rahaa ja ostivat sitten. Nykyisin moni kokee, että minulla on oikeus kuluttaa. Kulutetaan ensin ja sitten katsotaan, mihin on varaa.”

Syynä ei ole kuitenkaan kevytmielinen velkaantuminen, Pantzar sanoo.

”Ihmiset ajautuvat vaikeaan tilanteeseen ymmärtämättömyyttään tai olosuhteiden pakosta.”

Ongelma voi olla sekin, että suomalaisissa elää syvällä yksin pärjäämisen eetos: jokainen haluaa hoitaa ongelmansa itse, eikä apua haeta kuin äärimmäisessä hädässä.

”Velkaongelma pääsee paisumaan aika isoksi. Apua kannattaisi hakea aiemmin.”

Suomalaisten pitäisi Pantzarin mielestä puhua raha-asioistaan avoimemmin.

”Meillä ei ole rahasta puhumisen kulttuuria. Ei saa puhua siitä, että on paljon rahaa, mutta ei myöskään siitä, että sitä on liian vähän. Sitten ihmiset sinnittelevät rahapulassa liian pitkään ja yrittävät selviytyä.”

Velkajärjestelyyn päätyvillä on keskimäärin 20 000 euroa vakuudetonta kulutusluottoa. He ovat esimerkiksi ostaneet verkosta luotolla tavaroita tai matkoja.

Maksukortit ja verkkokauppa hämärtävät monen tietoisuuden rahankäytöstä. Mobiilimaksaminen taas hämärtää sitä entisestään.

”Ennen vanhaan piti lähteä kauppaan, jos halusi ostaa jotakin. Nyt voit kotisohvalla ostaa verkosta mitä tahansa koska tahansa”, Pantzar kuvailee.

”Lainaakin piti ennen anoa pankista. Nyt pikaluotto tulee sinun luoksesi verkon kautta.”

Takuu-Säätiön kokemusten mukaan verkkokaupassa asioivat eniten pienituloiset.

”Mitä pienemmät tulot, sitä enemmän verkkokulutusta. Verkosta saat tuotteen heti, ja lasku tulee joskus myöhemmin.”

Tässä on kymmenen vinkkiä, joilla saat rahasi riittämään, kun jäät eläkkeelle. Vinkit sopivat myös muihin elämäntilanteisiin, kuten työttömyyteen tai opiskeluun, jolloin tulot vähenevät tuntuvasti.

1. Arvioi velat

Selvitä itsellesi hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä, paljonko sinulla on velkaa ja miten aiot maksaa velat pois. 

2. Selvitä eläkkeesi

Eläketurvakeskuksen internetsivuilta (eläkelaskuri.fi) voit katsoa, paljonko eläkkeesi tulee olemaan.

3. Testaa, pärjäätkö

Kokeile ennen eläkkeelle jäämistä elää yksi kuukausi nettoeläkkeesi suuruisella rahamäärällä.

4. Ynnää menosi

Selvitä itsellesi, mihin rahasi menevät. Pidä kirjaa menoista esimerkiksi yhden kuukauden ajan. Kirjanpidossa välineenä voi käyttää vaikkapa Takuusäätiön nettipalvelua penno.fi. Moni yllättyy siitä, miten paljon esimerkiksi liikkumiseen ja tietoliikenteeseen menee rahaa.

5. Muista työsuhde-edut

Selvitä itsellesi, millaisia lisämenoja työsuhteen päättymisestä seuraa. Maksaako työnantajasi esimerkiksi puhelimesi, autosi, nettiyhteytesi ja työterveyshuollon? Eläkkeellä maksat ne itse. Moni yllättyy, paljonko rahaa sairauskuluihin voi mennä.

6. Pohdi asumistasi

Selvitä, pitäisikö sinun muuttaa edullisempaan asuntoon. Suomalaisella palkansaajalla menee asumiseen keskimäärin puolet nettotuloista. Suhdeluku kasvaa, kun tulot pienenevät.

7. Vähennä avustusta

Eläkkeellä et pysty tukemaan aikuisia lapsiasi taloudellisesti yhtä paljon kuin työssä ollessasi. Hyväksy se tosiasiana.

8. Hanki apua

Puhu rahasta ystävien ja tuttujen kesken. Ei tarvitse hävetä, jos rahat ovat tiukoilla. Hae apua ajoissa, ennen kuin velkaongelma on riistäytynyt hallinnasta.

9. Siirry käteiseen

Ala käyttää käteistä rahaa, jos sinun on vaikea hahmottaa, mihin rahasi kuluvat.

10. Ei verkko-ostoksia

Älä tee harkitsemattomia ostoksia verkkokaupassa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat