Niin valtion kuin kuntienkin tavoitteena on, että vanhukset saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Laitoshoitoa puretaan ennen kaikkea säästösyistä. Iäkkäille sopivia asuntoja ei kuitenkaan ole vielä läheskään tarpeeksi.
”Tarvitsemme Suomessa noin miljoona esteetöntä kotia vuoteen 2030 mennessä. Silloin väestöennusteiden mukaan joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. Tällä hetkellä näitä asuntoja on vain kolmannes tarvittavasta määrästä”, kertoo Sari Hosionaho.
Hosionaho työskentelee ohjelmapäällikkönä ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa, jota ympäristöministeriö koordinoi.
”Kolmasosa asunnoista saadaan uudistuotantona. Viimeinen kolmannes taas pitäisi saada korjausrakentamisen kautta.”
Korjausrakentamisella Hosionaho tarkoittaa niitä satoja tuhansia tavallisia koteja, jotka tulisi remontoida ikääntyneille soveltuviksi, toimiviksi ja turvallisiksi asunnoiksi.
Tulevaisuuden kotia kannattaisikin alkaa suunnitella jo hyvissä ajoin, noin 55-vuotiaana, Hosionaho suosittelee. Hänestä myös oman lähipiirin seniorien asumisoloihin on hyvä kiinnittää huomiota.
Helsinkiläinen Eila Suvio, 84, päätti neljä vuotta sitten muuttaa senioritaloon Helsingin Viikkiin. Kerrostalokaksio näyttää avaralta ja kotoisalta. Olohuoneessa on pirteän vihreä tehosteseinä ja lattiassa tammiparketti.
Viihtyisästä vuokra-asunnosta ei heti arvaisi, että sen varsin huomaamattomat yksityiskohdat helpottavat suuresti asukkaan arkea. Keittiössä kaapistoja kiertää kaksi tankoa, joista voi ottaa tukea. Rollaattoria käyttävä Suvio ei enää kipua jakkaralle kurottamaan esineitä ylhäältä, mutta jos hän tekisi niin, hän voisi tarrata myös eteisen kaappien tankoihin.
Kylpyhuoneessa voi käydä suihkussa istualtaan. Vessanpönttö on tavallista korkeammalla. Kynnyksiä kodissa ei ole. Oviaukot ja eteiskäytävä ovat niin leveät, että niistä mahtuisi kulkemaan myös pyörätuolilla. Makuuhuoneen liukuoven pystyy avaamaan ja sulkemaan vaivatta.
”Pidän aina välillä kahvikutsuja. Meitä on ollut täällä joskus 12 tyttöä – ja Matti”, Suvio kertoo olohuoneessaan.
Nyt käymässä ovatkin naapurit Matti Virolainen, 85, ja Eeva Hurskainen, 75. Hekin asuvat tyytyväisinä omissa asunnoissaan samassa rakennuksessa.
Asuntoja olisi halvempaa rakentaa esteettömiksi kuin korjata myöhemmin kaikille sopiviksi. Remontointiin voi kuitenkin saada tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta. Avustuksista mikään ei kata korjauskuluja kokonaan.
Suosituksi on noussut hissiavustus, jota taloyhtiöt voivat hakea hissin rakentamiseen hissittömään kerrostaloon. Ohjelmapäällikkö Hosionahon mukaan hakemuksia on tullut niin paljon, että kaikki tämän vuoden määrärahat eli 14 miljoonaa euroa on jo käytetty. Valtion lisätalousarvioesityksestä odotetaan kuitenkin 10 miljoonaa euroa, jolle on myös jo kohteita tiedossa.
”Hissirakentaminen on nyt voimakkaassa kasvussa. Ikääntyneiden ohella hissi palvelee talon kaikkia muitakin asukkaita, esimerkiksi perheitä, joissa on pieniä lapsia tai vammaisia perheenjäseniä”, Hosionaho sanoo.
Taloyhtiöille voidaan myös myöntää avustusta liikkumisesteiden poistamiseen. Tukea on mahdollista saada esimerkiksi pyörätuoliluiskan rakentamiseen ulko-oven eteen.
Pientaloasujat puolestaan voivat hakea korjausavustusta vanhusten ja vammaisten asuntoihin, johon on tänä vuonna varattu rahoitusta seitsemän miljoonaa euroa.
Avustusta voi saada myös asunto-osakeyhtiön osakas, mutta vain oman asuntonsa sisäisiin muutoksiin. Tukea voi hakea esimerkiksi tukikahvojen asentamiseen tai matalien keittiökalusteiden hankkimiseen.
Avustuksessa on tulorajat, eikä se myöskään ole sataprosenttista avustusta vaan edellyttää omarahoitusosuutta.
Apua asunnon korjaustarpeen kartoittamiseen ja avustusten hakemiseen saa maksutta kuntien korjausavustusneuvojilta tai Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta. Remonttia suunnittelevan kannattaa tarkistaa myös oikeutensa kotitalousvähennykseen.
Myös kunnat ovat lähteneet mukaan esteettömyystalkoisiin. Lahdessa toteutettiin viime vuonna hanke, jonka tuloksena syntyi ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli.
Naapurinsa Eila Suvion luona usein vieraileva Eeva Hurskainen muutti nykyiseen asuntoonsa vuosi sitten, kun hän pelkäsi menettävänsä näkönsä. Hän suosittelee kaikkia miettimään asumisjärjestelyjään, vaikka se tuntuisikin epämiellyttävältä.
”Moni varmaan ajattelee, ettei jaksa enää muutoksia”, hän pohtii.
Näkökyky on yhä tallella. Hurskainen on kuitenkin iloinen siitä, että päätti muuttaa senioritaloon.
”Tämä on tavallinen koti, mutta heti käytävällä vastaan tulee tuttuja.”
Avarampi pesuhuone helpottaa arkea
Vantaan Korsossa omakotitalossaan asuva Alpo Konttinen, 76, on kaatunut kotona kaksi kertaa. Tammikuun pakkasilla hän kompastui ulkona ja raahautui käsivoimin sisälle. Toisen kerran Konttinen kaatui sisällä mutta sai hälytettyä turvapuhelimen avulla apua.
”Isä haluaa asua talossaan mahdollisimman pitkään. Hänen liikkumisensa on kuitenkin mennyt diabeteksen takia sen verran huonoksi, että kotia oli saatava esteettömämmäksi”, kertoo tytär Jaana Konttinen.
Hän sai tietää Oulunkylän kuntoutussairaalan kautta Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnasta ja otti yhteyttä liiton korjausneuvojaan Timo Vänskään.
Neuvonnasta saa apua siihen, miten omassa kodissa voisi asua mahdollisimman pitkään. Puhelinneuvonta ja käynnit ovat ilmaisia. Asukkaan tulee olla vähintään 65-vuotias.
Kevättalvella Konttisen isän kodin makuuhuoneeseen ja käytävälle laitettiin kaiteet, jotta keittiöön liikkuminen olisi helpompaa. Keittiön vieressä olevaa pientä wc:tä suurennettiin reilusti.
Suurimmat muutokset tehtiin kylpyhuoneessa. Sen ovi levennettiin 90-senttiseksi ja kynnys poistettiin, jotta rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuminen olisi vaivattomampaa.
”Lisäksi suihkun paikkaa on muutettu niin, että kotihoidon työntekijällä on tilaa liikkua suihkutuolin ympärillä. Peseytyminen on nyt paljon helpompaa”, Jaana Konttinen kertoo.
Mitä sitten maksavat yleisimmät esteettömyyteen liittyvät muutostyöt?
Korjausneuvoja Vänskän mukaan muutostöiden kustannuksiin ei ole nyrkkisääntöä.
”Yleensä kohde täytyy nähdä itse, jotta voi antaa arvion”, Vänskä sanoo.
Vänskän mukaan esimerkiksi kylpyammeen poistosta saattaa halvimmillaan selvitä jopa alle 500 eurolla. Kynnysten poistosta taas saa maksaa noin sata euroa per kynnys. Oviaukkojen leventämisessä hinta nousee, jos kyseessä on kantava tai vesieristetty seinä.
Jaana Konttinen arvioi, että hänen isänsä talon muutostyöt maksoivat tuhansia euroja. Tukea muutostöihin saatiin Valtionkonttorilta invaliditeetin perusteella.
Kirjoita kommentti