Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruotsin puolustusministeri Hultqvist haluaa Itämerelle yhteiset pelisäännöt – ”vaarallista ja provosoivaa käyttäytymistä”

Kun Ruotsin vuotuinen politiikan superviikko Almedalen pääsi käyntiin maanantaina Gotlannissa, oli agendalla aimo annos Venäjää, Natoa ja puolustusta.

Ulkomaat
 
Matias Åberg / Lehtikuva
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist haluaa nostaa kokouksessa esiin vaarallisen lentokäytöksen Itämerellä.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist haluaa nostaa kokouksessa esiin vaarallisen lentokäytöksen Itämerellä. Kuva: Matias Åberg / Lehtikuva
Fakta

Jokavuotinen politiikan karvevaali

  Ruotsin jokakesäinen politiikkaviikko Almedalen käynnistyi sunnuntaina Gotlannissa. Viikon aikana Ruotsin kerma poliitikoista elinkeinoelämään, viranomaisiin ja mediaan ruotii yhteiskunnan polttavia teemoja Visbyn keskiaikaisilla kaduilla.

  Almedalen on järjestetty vuodesta 1968. Tapahtuma sai alkunsa kun pääministeri Olof Palme puhui spontaanisti kuorma-auton lavalta Visbyssä.

 Tapahtuma on kasvanut liki jatkuvasti ja on nykyisin valtava yhteiskunnallinen festivaali ja kohtaamispaikka.

  Viikolla on tänä vuonna yli 3 800 tapahtumaa. Tärkeimpiä teemoja ovat muun muassa pakolaiskriisi ja integraatio ja terveydenhuolto. Myös Britannian mahdollinen EU-ero puhuttaa.

Visby

Kun Ruotsin vuotuinen politiikan superviikko Almedalen pääsi käyntiin maanantaina Gotlannissa, oli agendalla aimo annos Venäjää, Natoa ja puolustusta.

Keskustelua käytiin muun muassa viikonloppuna Varsovassa pidettävästä sotilasliitto Naton huippukokouksesta, johon sekä Suomi että Ruotsi osallistuvat.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist haluaa nostaa kokouksessa esiin vaarallisen lentokäytöksen Itämerellä ja keskustella erillisten pelisääntöjen tarpeesta.

”Meillä on on ollut tilanteita, joissa ruotsalaisalusten yli on lennetty hyvin matalalla. Meillä on ollut tilanteita, joissa on lennetty kymmenen metrin päässä ruotsalaisista koneista”, Hultqvist painotti Almedalenissa.

Hän viittasi muun muassa huhtikuiseen tapaukseen, jossa yhdysvaltalainen sotilas-alus USS Donald Cook oli harjoittelemassa Itämerellä. Venäläinen Suhoi 24 -rynnäkkökone lensi uhitellen vain kymmenen metriä amerikkalaisen ohjusristeilijän yläpuolella.

Viimeksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailun yhteydessä Suomessa presidentti Sauli Niinistö esitti, että Itämerellä parannettisiin turvallisuutta siten, ettei alueella enää lentäisi lentokoneita ”pimeinä” eli ilman niin kutsuttuja transpondereita. Pimeänä lentävät koneet eivät näy tavallisessa tutkakuvassa. Putin lupautui keskusteluun asiasta Naton kanssa kokouksen jälkeen.

Hultqvistin mielestä tämä ei riitä. Hän haluaa aloittaa laajemman keskustelun pelisäännöistä ja aggressiivisesta käytöksestä Itämerellä.

”Minun mielestäni tarvitaan keskustelua myös käyttäytymisestä Itämerellä.”

”Ne ovat hyvin vaarallisia lentoja. Vaarallista ja provosoivaa käyttäytymistä, joka voi johtaa onnettomuuksiin ja hyvin vaikeisiin ja monimutkaisiin tilanteisiin”, Hultqvist sanoi.

Ruotsin omat suhteet Venäjään ovat tällä hetkellä hyvin viileät, eikä keskusteluja varsinaisesti käydä valtionjohdon tasolla. Kysymykseen siitä, miten kyseistä keskustelua pelisäännöistä tulisi käydä, ei Hultqvist toistaiseksi ota kantaa.

”Voimme aloittaa nostamalla tämän kysymyksen esiin Nato-kokouksen yhteydessä Varsovassa ja sitten katsotaan, millä foorumeilla asiassa voidaan edetä. Mutta se on kysymys, joka oikeastaan on tärkeä kaikille maille Itämerellä [...] Kuka hyötyy onnettomuuksista?” hän sanoi HS:lle.

Maanantain keskusteluissa Almedalenissa nousi useampaan otteeseen esiin myös Suomen ja Ruotsin erilainen suhtautumistapa Venäjään. Kimmokkeena olivat edelleen presidentti Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut Suomessa ja Ruotsin entisen puolustusministerin Karin Enströmin siellä esittämä arvostelu Putinin vierailusta.

Enström totesi Kultarannassa, ettei Ruotsi voisi kutsua Putinia samaan tapaan kuin Suomi, mikä herätti laajaa huomiota ja sai Niinistön kommentoimaan asiaa tiukasti.

Ruotsin Hultqvist painottaa, että kyse on Suomen omasta asiasta ja Suomen presidentin valinnasta.

”Ruotsin hallituksella ole asiaan kantaa emmekä ole esittäneet kritiikkiä, kunnioitamme Suomen linjaa asiassa.”

Ruotsi ei silti esittäisi samaa kutsua Krimin tapahtumien vuoksi, hän sanoi.

”Meille se ei ole ajankohtaista, ja se on meidän valintamme. Mutta sitä vastoin voimme löytää muita kanavia dialogille. Minun mielestäni yhtenäisyys EU:ssa on tässä suhteessa hyvin tärkeää. Sanktiopolitiikka on hyvin tärkeää, ja siitä olemme Suomen kanssa yhtä mieltä.”

Suomen ja Ruotsin erilaiset suhtautumistavat Venäjään kumpuavat pitkälti historiasta ja Suomen pitkästä rajasta Venäjän kanssa.

Hultqvist katsoo, etteivät erilaiset suhtautumistavat vaikuta yhteistyöhön.

”Minun mielestäni se ei vaikuta. Yhteistyömme on loistavaa ja meillä on suuri luottamus presidentti Niinistöön. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyömme kehittyy koko ajan ja me näemme sen positiivisesti. Käsittääkseni näin on myös Suomessa”, hän sanoi.

Paneelikeskustelussa asiaa kommentoi myös muun muassa Suomen entinen puolustusministeri Carl Haglund. Häneltä tivattiin, ärsyttääkö Suomea se, että Ruotsissa suhteet Venäjään nähdään helposti mustavalkoisemmin kuin Suomessa.

”Teillä on varaa suhtautua siten. Jos on pitkä raja Venäjän kanssa, ei sellaiseen ole varaa”, Haglund sanoi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat