Suomalaiset piensijoittajat kävivät kesäkuussa kylmäpäisesti ostoksilla Helsingin pörssissä, vaikka Britannian kansanäänestys Euroopan unionista leimasikin koko kuukautta.
Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto kasvoi vuoden takaisesta lähes seitsemällä prosentilla 499 miljoonaan euroon, kertovat Helsingin pörssin omistavan Nasdaqin kuukausitilastot. Kauppojen kappalemäärä kasvoi lähes viidenneksellä.
Nettipankki Nordnetin Suomen maajohtajan Niklas Odenwallin mukaan brittien eropäätöstä seurannut reaktio Helsingin pörssissä oli odotettu: suuret kansainväliset sijoittajat lähtivät myymään, kun taas piensijoittajat näkivät ostotilaisuuden.
”Kyse ei ole siitä, että kansainväliset sijoittajat eivät uskoisi suomalaisyhtiöihin, vaan epävakaassa markkinatilanteessa periferiapörssit, joissa on huomattavasti pienempi likviditeetti ja volyymi, tyhjennetään ensimmäisenä. Olemme ehkä ensimmäinen Euroopan pörsseistä, josta lähdetään vetäytymään.”
Likviditeetti tarkoittaa, kuinka helposti osakkeille löytyy myyjä. Volyymi puolestaan kertoo, paljonko pörssissä käydään ylipäänsä kauppaa.
Kaupankäynti ei yltänyt Helsingissä historiallisen suuriin lukuihin kesäkuussa, vaikka Britannian EU-eroa kannattavien niukka vaalivoitto sähköistikin pörssit ympäri maailmaa. Vaikutuksia vaimensi juhannusaatto, jonka vuoksi Helsingin ja Tukholman pörssit olivat äänestystulosten julkistuspäivänä kiinni.
”Kyllähän me ihan selkeästi menetimme vaihtoa juhannusaaton vuoksi. Maanantaina ei samassa määrin tehty kauppaa Helsingissä kuin perjantaina muualla”, kertoo Helsingin pörssin toimitusjohtajana maaliskuussa aloittanut Henrik Husman.
Harmittaako, että Helsingin pörssi ei päässyt osallistumaan vilkkaimpaan kauppapäivään vuosiin?
”Ei harmita. Jos olisimme pitäneet pörssin perjantaina auki, osa sijoittajista olisi ollut vapaalla. Hinnan muodostus ei välttämättä olisi ollut yhtä tehokasta kuin normaalisti, mikä olisi yllättävän äänestystuloksen myötä voinut johtaa vieläkin rajumpiin kurssiliikkeisiin.”
Vaikka brexit-päätös riepotteli pahiten pankkisektoria, suomalaiset tankkasivat huoletta Nordeaa. Piensijoittajat ostivat Pohjoismaiden suurimman pankin osaketta kesäkuussa nettona eniten kaikista Helsingin pörssin osakkeista.
Luvut perustuvat Nordnetin tilastoihin, joissa näkyvät yksityissijoittajien tekemät osakekaupat Nordnetin, FIM:n, Nordean, Pohjolan ja UB:n verkkopalveluissa.
Vaikka Nordean osake on yhä kuutisen prosenttia heikompi kuin ennen brittien äänestystä, Odenwellin mukaan hyvän osinkopaperin ostaminen on loogista.
”Nordealta saa kahdeksan prosentin vakaan osinkotuoton. Pankkiosakkeiden tappiot johtuivat enemmän siitä, että Lontoon City on Euroopan pankkien Mekka. Jos brexit toteutuu, on ihan saletti, että finanssialan keskus siirtyy ainakin osittain mantereen puolelle.”
Myös kolme suurta metsäyhtiötä, Metsä Board, Stora Enso ja UPM, olivat kesäkuussa ostetuimpien osakkeiden joukossa, vaikka Britannian ero EU:sta olisikin niille haitallinen päätös.
Nettoarvolla mitattuna piensijoittajat myivät verkkovälittäjien kautta kesäkuussa ylivoimaisesti eniten energiayhtiö Fortumia. Piensijoittajat hylkäsivät Fortumia 62 miljoonan euron edestä, kun toiseksi myydyintä osaketta Konetta myytiin nettona vain 23 miljoonan euron edestä.
Suuri osa kesäkuun myyntilistan kärjessä olevista yhtiöistä on juuri Koneen kaltaisia kansainvälisiä menestyjiä, joiden kurssit ovat olleet viime vuosina vahvasti nousussa. Odenwall ei kuitenkaan pidä menestyjien hetkellistä hylkäämistä tyhmänä siirtona.
”Välillähän sijoittajat kotiuttavat voittoja ja sijoittavat rahat uudelleen. Tämä on järkevää jo ihan siitä syystä, että ajoittain on hyvä allokoida sijoituksiaan uudestaan. Kurssinousut eivät ole minkään yhtiön kohdalla ikuisia.”
Nopeimmat sijoittajat ehtivätkin kaapata arvo-osakkeita alennushintaan takaisin koko Helsingin pörssin sukellettua viime viikon maanantaina yli kahdeksan prosenttia. Kurssit ovat jo palautuneet äänestystä edeltävälle tasolle.
Helsingin pörssi voi itse päättää aukioloajoistaan, mutta sen on saatava kaupankäyntipäivän onnistumiseksi mukaan myös muut markkinoita ylläpitävät tahot, kuten osakevälittäjät, pankit ja arvopaperikeskus Euroclear Finland.
Husmanin mukaan kaikki osakekaupasta kiinnostuneet tahot, kuten välittäjät, kansainväliset sijoittajat, eläkeyhtiöt ja piensijoittajia edustava Osakesäästäjien keskusliitto, rauhoittuivat mukisematta juhannuksen viettoon.
”Miltään taholta ei tullut edes pyyntöä siitä, että olisimme selvittäneet perjantain aukioloa.”
Husmanin mukaan pitkällä aikavälillä brexitin vaikutukset voivat olla Helsingin pörssiin lievästi negatiiviset.
”On se mahdollista, vaikka Britannian lähtö tuskin näkyisi merkittävästi Pohjoismaiden osakemarkkinoilla. Pörssissä tällaiset tapahtumat voivat hetkellisesti lisätä vaihtoa, mutta markkinoiden kannalta jatkuvaa epävarmuutta ei voi pitää hyvänä.”
Kirjoita kommentti