Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomi tarvitsee lisää pridea, piiloon pakottautuminen tuottaa surullisia kohtaloita

Pride-kulkueet ovat syntyneet sen vuoksi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voisivat näyttää ja tuntea olevansa avoimesti juuri sitä, mitä ovat.

Pääkirjoitus
 
Hanna Mahlamäki Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on kulttuuritoimituksen esimies.

Tuttu homo päivitti tuohtuneena Facebookiin: ”Taas on se viikko vuodesta, kun homojen rahat kiinnostavat firmoja”.

Pride-viikon aikana perusbeesi Suomi räjäyttää kaikki sateenkaaren värit kauppojen ikkunoihin, jopa rakennusten seiniin, ja yritykset jakavat sosiaalisessa mediassa videoita, joissa kauniit nuoret ihmiset ovat iloisia. Monet haluavat juuri nyt mukaan tähän rentoon hauskanpitoon. Pride on valtavirtaistunut suuren suvaitsevaisen joukon elämänilon ja rakkauden karnevaaliksi.

Sehän on hienoa! Miksi kyseinen homo siis oli tuohtunut? Siksi, että hän toivoisi, että vähemmistöt otettaisiin tasavertaisina ihmisinä ja asiakkaina huomioon ympäri vuoden.

Pride-kulkueet ovat syntyneet sen vuoksi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voisivat näyttää ja tuntea olevansa avoimesti juuri sitä, mitä ovat; sanoa häpeilemättä ja piilottelematta – päinvastoin, ylpeänä: olen arvokas ja ok niin kuin jokainen ihminen.

Suomi on vastaanottanut turvapaikanhakijoita, jotka ovat seksuaalisuutensa vuoksi kotimaassaan kuolemanvaarassa. Olemmekin tottuneet ajattelemaan, että Suomi on kaikille vapaa maa – ainakin nykyään.

HS:n kulttuurisivulla kerrottiin perjantaina 1. heinäkuuta, että kaunokirjallisuudessa vähemmistöihin kuuluvat päähenkilöt ovat nykykirjallisuuden valtavirtaa. Leena Parkkisen Säädyllinen ainesosa kuvaa naisparia 1950-luvun Suomessa. Parkkinen kertoi jutussa saaneensa palautetta, että ei 50-luvulla ollut sellaista, homous on nykyajan ilmiö. Edelleen moni ajattelee, että se mikä ei näy, ei voi olla olemassa.

Piiloon pakottautuminen ei valitettavasti ole kadonnut mihinkään, ja se tuottaa surullisia kohtaloita.

Onnettomuustutkintakeskus tutki muutama vuosi sitten suomalaisten lasten kuolemansyyraportteja. Tapaturmista ja taudeista johtuvat lasten kuolemat ovat vähentyneet 1960-luvun lopulta alkaen, mutta alaikäisten itsemurhissa ei ollut tapahtunut vastaavaa kehitystä vuosikymmenten mittaan.

Itsemurha on Suomessa yleisin 15–19-vuotiaiden poikien kuolinsyy. Seksuaalinen identiteetti tai epävarmuus siitä on edelleen yksi teini-iässä tehtyjen itsemurhien syy.

Suomi tarvitsee enemmän pridea joka päivä, myös silloin, kun sateenkaariliput ovat kaapissa odottamassa kesäistä lauantaita.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat