Länsimetro osoittaa, miten verovaroja kätketään

Keskustan metroasemilla oli toukokuussa jakomielinen tilanne. HSL:n mainokset julistivat länsimetron ihanuuden alkavan. ”Go west”, ne huusivat.

Samaan aikaan Länsimetro Oy:ssä, veronmaksajien sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä, todennäköisesti jo tiedettiin, että projekti menee metsään ja metro myöhästyy pahasti. Osakeyhtiö kertoi siitä julkisuuteen vasta kun oli pakko.

Toissa päivänä torstaina metron kerrottiin aloittavan ensi vuonna, mutta syitä myöhästymiselle Länsimetron toimitusjohtaja ei vieläkään kertonut.

Vaikka länsimetroa rakennetaan verovaroin, toiminta on sijoitettu osakeyhtiöön, ei virastoon. Virastojen pitää lain mukaan antaa kysyjälle tietoa ja asiakirjoja, mutta osakeyhtiö kertoo sen, mitä haluaa. Juuri nyt vain vähän.

Miljardin euron länsimetro on käytännössä julkisuudelta piilossa.

Samanlainen verovarojen kätkeminen yhtiöihin ja säätiöihin on viime vuosina yleistynyt.

Länsimetron summat ovat vielä pieniä, kun sitä vertaa sote-uudistuksen yhtiörakenteisiin. Samalla kun terveydenhoito siirtyy pois kuntien vastuulta, osa terveyspalveluista siirtyy yhtiöiden hoidettavaksi.

Miljarditolkulla verovaroja siirretään paikkoihin, joista kansalaiset saavat vain sen tiedon, jonka päättäjät haluavat antaa. Eläkevaroja hoitavista yhtiöistä ainoastaan Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtion eläkerahaston pitää julkisuuslain mukaan antaa tietoja kysyjille. Yli sata miljardia euroa julkisia varoja on muissa eläkeyhtiöissä silmälläpidon ulottumattomissa.

Vuonna 1999 säädetty julkisuuslaki alkaa olla vanhentunut.

Se antaa toimittajille oikeuden vaatia viranomaisilta myös sellaista tietoa, jota ei haluttaisi antaa. Pari vuosikymmentä sitten säädetty laki oli aikanaan edistyksellinen.

Käytännössä yhtiöittämiset ja säätiöittämiset rapauttavat lain tarkoitusta: espoolaiset kärsivät syksyllä bussiruuhkissa, koska metron rakentaminen on tehty salassa. Terveys- ja eläkemiljardien kohdalla voi olla samanlainen tilanne, jos kansalaiset ja lehdistö eivät pysty valvomaan toimintaa.

Suomalaiset viranomaiset ovat rehellisiä ja taitavia. Ei heillä ole mitään salattavaa, joten valvonta ja avoimuus tuskin haittaavat ketään.