Maahanmuuttajaperheet Suomessa käyttävät kotihoidon tukea kantaväestöä pidempään, mutta uuden tutkimuksen mukaan he myös vievät yli kolmevuotiaat sisarukset kantaväestöä yleisemmin päivähoitoon.
Tutkimuksen tehnyt Jussi Tervola Kelasta uskoo, että todennäköisin selitys tälle on se, että maahanmuuttajat ymmärtävät päivähoidon hyödyt lapselle. Niitä ovat aikaisempien tutkimusten valossa muun muassa kielellisten ja sosiaalisten taitojen vahvistuminen.
”Kansainvälisten tutkimusten mukaan maahanmuuttajat ja köyhistä tai vaikeista oloista tulevat lapset hyötyvät päivähoidosta eniten. Suomessakin toisen polven maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä on melko suuri tasoero koulumenestyksessä, mikä selviää Pisa-tutkimuksesta.”
”Mitä kantaväestöön tulee yleisesti, tutkimuskirjallisuudessa ei ole yksimielisyyttä siitä, kumpi vaihtoehto on lapselle parempi”, Tervola lisää.
Tutkimuksen tulokset heijastelevat kahta maahanmuuttajia koskevaa tosiasiaa: Kotihoidon tuki lienee maahanmuuttajaäideille vaihtoehto työttömyyden sijaan, kun työllistymismahdollisuudet ovat keskimäärin heikommat.
Toisaalta taas perheen vanhemmat lapset laitetaan päivähoitoon, vaikka heidän kotihoidostaan maksettaisiin niin sanottua sisaruksen hoitorahaa.
”3–7-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon lisää, ja noin 80 prosenttia kantasuomalaisista valitseekin kotihoidon vanhemmille lapsilleen. Maahanmuuttajaperheissä vanhempi lapsi sen sijaan viedään useimmiten päivähoitoon.”
Kotihoidontuki, ja erityisesti sisaruksen hoitoraha, on maailmanlaajuisesti ja myös Pohjoismaiden piirissä melko harvinainen järjestely. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa kotihoidon tukea ei enää ole, noin 96 prosenttia lapsista on päivähoidossa, kun vastaava luku on Suomessa 68 prosenttia.
Tervola kertoo, että tutkimuksessa maahanmuuttajat jaettiin karkeasti neljään eri ryhmään: entisiin Neuvostoliiton maista tuleviin, OECD-maiden kansalaisiin, tyypillisiin pakolaisten lähtömaista tuleviin ja muista maista tuleviin.
”Nimenomaan tyypillisistä pakolaisten lähtömaista tulleet olivat niitä, jotka veivät lapsensa päivähoitoon useammin kuin muut. He, ja myös vähäosaiset, ovat ryhmä, joka tarvitsee yleensä eniten tukea kotoutumisessa.”
Elokuussa päivähoito-oikeutta rajataan osa-aikaiseksi niissä perheissä, joissa toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi työttömänä tai hoitamassa toista lasta. Osassa kunnista, kuten esimerkiksi Helsingissä oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon säilyy.
Tervola ei osaa sanoa, onko päätöksessä otettu erityisesti maahanmuuttajat huomioon.
”Heitä on varmasti ajateltu tässä, mutta täytyy muistaa, että näissä kunnissa oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon koskee kaikkia, ei pelkästään maahanmuuttajia.”
Muissa kunnissa kokopäiväisestä päivähoidosta tulee harkinnanvaraista: jos kokopäiväisen päivähoidon todetaan olevan lapsen kehityksen kannalta tärkeää, sitä voidaan tarjota perheelle.
Kirjoita kommentti