Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pelien kesto piinaa pesäpallokatsojia

Otteluja lyhentäviä sääntöjä on luvassa jo ensi kaudeksi.

Urheilu
 
Pasi Peltola
Mikko Stig / Lehtikuva
Väkivahva jokeri Jukka-Pekka Vainionpää löi neljä juoksua Kouvolassa pelatussa arvo-ottelussa.
Väkivahva jokeri Jukka-Pekka Vainionpää löi neljä juoksua Kouvolassa pelatussa arvo-ottelussa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Kouvola

Viime tiistaina Halsualla pelattu Superpesiksen ottelu Vimpelin Veto–Oulun Lippo kesti kolme tuntia ja 26 minuuttia. Pelissä ei jouduttu edes kotiutuskilpailuun.

Artikkeliin liittyvät

”Miesten peliä on saatava muutenkin aktiivisemmaksi, mutta ottelut ovat lisäksi aivan liian pitkiä”, myöntää Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi.

Kouvolassa viikonloppuna A-poikien Itä-Länsi kesti 2.49, B-tyttöjen peli 2.35, naisten ottelu 2.21 ja B-poikien peli 2.41. Muutamalla minuutilla pidennetty makkaranmyyntitauko selittää vähän. Tavalliselle penkkiurheilijalle kaikki yli kahden tunnin ja vartin on liikaa.

”Huippuvalmentajat näkevät tilanteen toisin. Heidän mielestään pelin ytimeen ei saa puuttua. Pitää muistaa, että he ovat meillä töissä. On enemmänkin muiden päättävien tahojen asia puuttua tilanteeseen”, Ojaniemi toteaa.

Viime talvena SM-halliturnauksissa kokeiltiin kahta uutta sääntöä. Neljännen vuoroparin aloitti häviöllä ollut, jolloin joukkue saattoi pelata kaksi sisävuoroa peräkkäin. Säännöllä säästettiin pari minuuttia vuoronvaihdosta, ja kenties toisen joukkueen turha sisävuoro jäi pelaamatta.

Yhtenä keinona pelien lyhentämiseen oli sääntö, jolla joukkue oli oikeutettu aloittamaan yhden jakson sisävuoroistaan miltä kohtaa lyöntijärjestystä tahansa. Silloin edellisessä sisävuorossa saatettaisiin pelata rohkeammin palojen uhalla, koska ei ollut pelkoa lyöntijärjestyksen jäämisestä pahaan kohtaan. Samalla myös seuraavalla sisävuorolla pelattaisiin rohkeammin, kun vältettäisiin kakkoskärjen turha kopittelu.

”Kärjestä aloittaminen yhden kerran jaksoa kohti sai positiivista palautetta. Tappiolla olevan neljännen vuoroparin aloittamiseen suunnitellaan juoksueroa. Sen pitäisi olla kolmen juoksun luokkaa”, Ojaniemi sanoo.

Kilpailun johtoryhmään kuuluva Hyvinkään Tahkon jokerikotiuttaja Juha Korhonen ehdotti, että toisen jakson aloittaisi aina avausjakson hävinnyt joukkue. Sillä saataisiin leikattua yksi sisävuoro ottelun molemmat jaksot voittavalta joukkueelta.

Parhaille pelaajille sisävuorojen vähentäminen on herkkä asia. Tilastovoittoja on hankala tavoitella, jos keskikastin joukkueiden pelaajat pelaavat jatkuvasti sisävuoron tai kaksi enemmän ottelua kohti.

”Pelaamisen kaava alkaa olla naisillakin aivan liian ennalta arvattava. Loppupää joukkueesta lyö koppia, kuten miehillä aivan liian usein.”

Monet ovat sitä mieltä, että supervuoroparin sijaan jatkovuoroilla voitaisiin mennä suoraan kotiutuskisaan.

”Siinä ei olisi mitään järkeä. Eihän pesäpalloilu ole EM-jalkapalloilua, jossa mestaria etsitään rangaistuspotkukilpailuilla”, Ojaniemi jyrähtää.

Alkukauden useiden pääsarjapelien kolminumeroisista katsojamääristä Ojaniemi on huolissaan paljon vähemmän kuin pelien kestosta.

”Superpesiksen toukokuun katsojakeskiarvo oli viime kautta korkeampi.”

Pesäpalloliiton johdossa suunnitellaan muutakin. Älkää yllättykö, jos liiton päämaja muuttaa lähivuosina pääkaupunkiseudulta Jyväskylään. Keski-Suomesta olisi asiallinen yhden päivän työmatka joka suuntaan pesäpalloilevaa Suomea.

Mikko Stig / Lehtikuva
Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemen mukaan miesten peliä on saatava aktiivisemmaksi.
Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemen mukaan miesten peliä on saatava aktiivisemmaksi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!