Voimakkaasti kasvavissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä riittää rahoitettavaa, vakuuttaa pääomasijoitusyritys Bocapia pyörittävä Julianna Borsos.
Viisi vuotta sitten perustettu Bocap on juuri saanut kerättyä toisen pääomasijoitusrahastonsa ensimmäisen vaiheen eli runsaat 32 miljoonaa euroa täyteen.
Ensimmäinen, vuonna 2012 käynnistetty rahasto oli jo vuosi sitten sijoitettu kokonaan viiteen nopeasti kasvavaan yritykseen.
”Suomen uudet työpaikat syntyvät pk-kentässä. Näissä viidessä yrityksessä oli vuonna 2014 570 työpaikkaa ja nyt 890 työpaikkaa”, Borsos sanoo.
Pääomasijoitusrahaston varat kerätään ammattisijoittajilta.
Myös hallinnointiyhtiön osakkaat sijoittavat itse noin prosentin rahaston pääomasta.
Sijoittajien etsiminen vaatii kovaa jalkatyötä, etenkin aloittelevalta toimijalta. Bocapin kakkosrahaston pääomat saatiin kasaan eläkerahastoilta, vakuutusyhtiöiltä ja yksityissijoittajilta vain kymmenessä kuukaudessa.
”Kollegat ovat nauraneet, että minä menen läpi vaikka harmaan kiven. Suomessa on koko ajan menossa useita rahastonkeruuhankkeita, joista suurin osa ei pääse maaliin”, Borsos sanoo.
Rahankeruussa vetäjien kokemus ja hyvät suhteet painavat paljon. Rahaston menestys riippuu täysin Borsosin ja kumppaneiden taidosta sijoituskohteiden valinnassa ja niiden taitavasta ohjauksesta.
Pääomasijoittajat istuvat yritysten hallituksissa ja osallistuvat hyvinkin tiiviisti niiden strategiatyöhön ja toimintaan.
”Olemme systemaattisella työllä käyneet läpi yrityskenttää ja valinneet mahdollisiksi sijoituskohteiksi noin parikymmentä yritystä, jotka ovat kannattavia, nopeasti kasvavia, mieluiten velattomia ja liikevaihto on 4–40 miljoonaa euroa. Ne ovat niin sanottuja gaselliyrityksiä.”
Rahoitusta etsivät yritykset ottavat myös itse yhteyttä.
Pääomarahasto sijoittaa yrityksiin yleensä noin viiden vuoden aikajänteellä, jona aikana yritystä kehitetään ja kasvatetaan. Sen jälkeen se voidaan esimerkiksi listata pörssiin, tai koko yritys tai vain omistettu osuus voidaan myydä eteenpäin.
”Tavoitteena on 3–5-kertaistaa sijoituksen arvo.”
Moni pääomasijoittaja lastaa kohdeyrityksille raskaan velkataakan, jolla kasvua nopeutetaan esimerkiksi ostamalla muita alan yrityksiä. Toimintamallissa on iso riski, jos kasvu ei sujukaan kannattavasti.
”Me pyrimme siihen, että koko seuraavan kasvuvaiheen vaatimat pääomat on hankittu kerralla, eikä yrityksen tarvitse ottaa velkaa ennen kuin sillä on riittävästi kokoa ja sotakassaa.”
Toimialojen suhteen rahasto ei ole kranttu. Lähtökohtaisesti kaikki alat kelpaavat, jos muut lähtökohdat ovat kunnossa.
Yhden alan suhteen Borsos on kuitenkin varovainen.
Bocapissa ja sen toisessa rahastossa on Borsosin lisäksi osakkaana Vilma Torstila. Naiset ovat yhtiökumppaneita jo 12 vuoden takaa, kun Borsos lähti aikoinaan rahoittamaan Torstilan muotimerkkien maahantuontiyritystä Cnidosta ja autteli muissakin asioissa.
Torstilan design-alan osaamisen pohjalta parivaljakko on kokeillut myös pääomasijoittamista suomalaisiin teollisen muotoilun yrityksiin. Mutta se ei vain tunnu toimivan. Hyviä yhtiöitä on vaikea löytää, eikä Ruotsista tai Tanskasta tuttuja kansainvälisiä läpimurtoja juuri synny.
”Markkinointiosaamista Suomessa kyllä on, toisin kuin usein väitetään. Ongelma on siinä, että täällä ei tajuta kuinka paljon kannattavuuden saavuttaminen design-aloilla vaatii rahaa. Siihen tarvitaan miljoonia ja miljoonia euroja ja vuosia aikaa. Ruotsissa näihin yrityksiin panostetaan valtavia summia”, Borsos sanoo.
”Jotkut design-yrittäjät myös vierastavat kaikkea kaupallisuutta, vaikka se on elinehto.”
Kirjoita kommentti