Suomalaiset syövät vuosi vuodelta enemmän hedelmiä. Luonnonvarakeskuksen ravintotasetilaston mukaan suomalaiset söivät viime vuoden aikana 58 kiloa hedelmiä henkeä kohti.
Määrä on noin neljä kiloa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten kului banaaneja, toiseksi eniten sitrushedelmiä ja kolmanneksi eniten omenoita.
”Hedelmien kulutusmäärä lasketaan kotimaisista omenoista ja tullitilastoista, joissa hedelmien hävikki ei näy. Hedelmien kulutuksessa on kuitenkin ollut pientä nousua pitkään”, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.
Ravintotaseessa lasketut kulutusluvut ovat keskimääräisiä. Silti ainakin osa ruokatrendeistä ja ruokailmiöistä näkyy tilastoiduissa luvuissa.
”On mahdollista, että voin ja täysmaidon kulutusmuutoksissa näkyy trendi. Niiden kulutus väheni vuoteen 2010 asti, minkä jälkeen kulutus lähti kasvamaan. Viime vuonna voin ja täysmaidon kulutus kuitenkin väheni”, Kortesmaa pohtii.
Vuoden 2014 aikana suomalaiset joivat täysmaitoa 12,5 kiloa henkeä kohden. Viime vuonna täysmaidon kulutus väheni noin seitsemän prosenttia. Vuoden 2013 aikana voita kului 4,4 henkeä kohden ja vastaava luku vuodelta 2014 on 3,9 kiloa.
Suomalaisten maidon kulutus on vähentynyt jo pitkään. Viime vuoden aikana suomalaiset joivat maitoja henkeä kohden 127 kiloa. Esimerkiksi 1950-luvulla maitoa kului henkeä kohden lähes 400 kiloa vuodessa. Kulutusmuutos selittyy ainakin osin tarjonnan lisääntymisellä.
”Ruokajuomiin on tullut vaihtoehtoja eli valittavana on muitakin juomia kuin maitoa”, Kortesmaa selittää.
Tarjonnan lisääntyminen saattaa selittää myös sitä, miksi suomalaisille maistuu juusto vuosi vuodelta enemmän. Viime vuoden aikana juustoa syötiin 27 kiloa henkeä kohden. Vuodelta 2014 vastaava luku on 25 kiloa ja sitä edeltäneeltä vuodelta 23,2. Suomessa viime vuoden aikana syödyistä juustoista puolet on tuontijuustoja.
Toisaalta kulutusmääriin vaikuttavat myös ateriointimuutokset, esimerkiksi siipikarjan lihaa syödään vuosi vuodelta enemmän. Viime vuoden aikana lihan kokonaiskulutus kasvoi, mutta siipikarjan lihan kulutus kasvoi eniten.
Myös kananmunia syödään yhä enemmän. Viime vuoden aikana kananmunia kului suomalaista kohden 11 kiloa. Vuonna 2014 määrä oli 10,8 kiloa ja sitä edeltävänä vuonna 10,7 kiloa.
Piimän ja viilin kulutus väheni viime vuonna, mutta jogurtin kulutus pysyi ennallaan. Jogurttia syödään Suomessa vuodessa noin 21 kiloa henkeä kohden.
”Muutaman viime vuoden aikana jogurtin kulutuksessa on ollut pientä laskua. Samaan aikaan rahkojen ja vanukkaiden kulutus on noussut ja niiden tarjonta on lisääntynyt”, Kortesmaa kertoo.
Jogurtti ei kuitenkaan aivan heti ole menettämässä supersuosiotaan rahkoille ja vanukkaille. Vuoden 2014 aikana nestemäisiin maitotuotteisiin kuuluvia tuoretuotteita, joihin rahka ja vanukas kuuluvat, kulutettiin 3,2 kiloa henkeä kohti.
Viljojen yhteen lasketussa kulutuksessa ei ole tapahtunut suuria vaihteluja. Vuoden 2014 aikana viljoja kulutettiin 80 kiloa henkeä kohti. Tämä määrä väheni viime vuoden aikana kilolla. Viljalajien kulutuksessa vaihtelua on enemmän, esimerkiksi vehnän kulutus väheni viime vuonna kahdella kilolla edellisvuodesta.
Kirjoita kommentti