Ei tarvitse olla miljonääri lähteäkseen veneilemään. Se on kirkastunut ilmeisen monelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, koska aina auringon ilmestyessä taivaalle etelärannikon edusta täyttyy pienistä moottoriveneistä.
Niillä mennään lähisaariin, ruokapaikkoihin tai vaan laineille pörräämään.
Käytettyjä ja uusia veneitä myyvän Waltic-boatcenterin tuotepäällikkö Tommi Humla on huomannut trendin:
”Tänä vuonna on myyty lähinnä alle 6-metrisiä veneitä.”
Humlan mukaan venekauppiaiden on mahdotonta ennustaa venemuotia, sillä se ei kulje käsi kädessä oikein minkään kanssa. Vielä toissa vuonna asiakkaat halusivat isoja ja kalliita veneitä. Viime vuonnakin isot menivät vielä kaupaksi, mutta nyt on toisin.
Naapurimaihinkaan vertailu ei auta.
”Ruotsissa ja Norjassa on valtava kasvukausi, eli ihan eri tilanne kuin Suomessa”, Humla kertoo.
Hinta merkitsee Etelä-Suomen venekaupoilla eniten. Kustannustehokkuutta arvostetaan.
”Enää ei juhlita jenkkiveneillä, joissa bensaa kuluu ja tytöt tykkäävät”, Humla kuvailee.
Saman vahvistaa BoatStarin toimitusjohtaja Jani Kotilainen.
”Hitaat matkaveneet eivät kiinnosta. Halutaan nopeaa ja edullista.”
Sekä Kotilaisen että Humlan mukaan kysytyimpiä ovat alumiiniveneet, joiden ajatellaan kestävän pitempään ja vaativan vähemmän huoltoa.
Ensimmäisen veneensä kuukausi sitten ostanut Katri Manninen-Kontio päätyi tietämättään trendin aallonharjalle. Espoon ja Kirkkonummen rajalla sijaitsevalla venepaikalla komeilee hänen upouusi viisimetrinen moottoriveneensä. Alumiinia, tietenkin.
”Moni kehui, että jos tällaista vähän kolhaisee kiveen, se ei haittaa. Se kuulosti hyvältä”, Manninen-Kontio kertoo naureskellen.
Hänen veneilytaustansa rajoittuu soutuveneilyyn, joten venettä ostaessa piti luottaa vesillä kokeneempien ystävien neuvoihin. Uusi vene on juuri sellainen, jollaisia pääkaupunkiseudulla tänä kesänä myydään eniten.
”Yksi ystävättärenikin aloitti veneilyn nollasta pienellä moottoriveneellä, joten luotan siihen, että tämän ajamisen oppii helposti.”
Suomenlahden merivartioston pelastustehtävissä kaupunkiveneilyn trendi ei ainakaan vielä näy, kertoo meripelastusjohtaja Jarkko Takala. Hänen mukaansa pienellä ja pienempitehoisella veneellä on hyvä aloittaa veneilyharrastus.
”Erityisiä kursseja ei tarvitse käydä, ja pieni vene on helpommin hallittavissa kuin iso.”
Hangosta itärajalle ulottuvalla pelastusalueellaan Suomenlahden merivartiosto tekee noin tuhat tehtävää vuodessa. Merivartiosto tulee hätiin, jos veneeseen tulee konevika tai jos se päätyy kiville.
”Liikkumista ja kartanlukua kannattaa harjoitella, ettei ihan kylmiltään lähde”, Takala neuvoo.
Neuvoa noudatti myös Katri Manninen-Kontio. Hän kävi talvella työväenopistossa meriturvallisuuskurssin, ja kesälomansa alettua hän otti päiväksi yksityisopettajan.
Keskiviikkoiltana seuraksi lähtevät ystävät Jaana Lunkka-Salonen ja Tuomas Salonen. He ovat kokeneempia veneilijöitä, joten luvassa on esimerkiksi tankkauksen harjoittelua ja köysien kiinnittelyä.
”Menemme ehkä syömään Iso-Vasikkasaareen”, Lunkka-Salonen visioi.
Kapteenina toimiva Katri Manninen-Kontio ihastui Espoon edustan saariin heti muutettuaan nykyiseen asuntoonsa. Kun venepaikkakin järjestyi kodin läheltä, hän ei halunnut jättää tilaisuutta käyttämättä. Sitä paitsi uuden oppiminen on hauskaa.
”Kun lähtötaso on vaatimaton, edistymisen huomaa nopeasti. Vain tekemällä tätä oppii”, Manninen-Kontio sanoo.
Katri Manninen-Kontio kertoo veneensä valintakriteerit. HS.fi/hstv
Kirjoita kommentti