”Suomen Nato-kanta muuttui”, arvioi Viron International Centre for Defence and Security -keskuksen vanhempi tutkija, entinen suurlähettiläs Pauli Järvenpää.
”Kun kaksi edellistä hallitusta ( Katainen, Stubb ) sulkivat pois mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä, tässä selonteossa jäsenyyden hakeminen jää avoimeksi.”
”Tosin, ei jäsenyys ole käytännössä yhtään lähempänä kuin ennenkään, mutta ei se ole myöskään poissuljettua.”
Järvenpää toteaa, että vaikka selonteko kuvaa rehellisesti Suomen nykyistä toimintaympäristöä, johtopäätös jää tekemättä.
”Kun tullaan kallion kielekkeelle, josta pitäisi hypätä seuraavalle kielekkeelle, hyppy jää tekemättä.”
Järvenpään mukaan selonteko korostaa aiempaa selvemmin Suomen ja Yhdysvaltain välisiä suhteita.
”Tässä on paljon tekstiä, joka on puuttunut aiemmista selonteoista. Suomi on nyt etunojassa Yhdysvaltain kanssa tehtävään yhteistyöhön, myös sotilaalliseen yhteistyöhön, josta ei ole aiemmin puhuttu.”
Suomi-Ruotsi yhteistyöhön ei selonteko tuo Järvenpään mielestä enää uutta kulmaa.
”Mutta jos toteutuu se, mistä selonteko puhuu, kyllä se tarkoittaa, että Suomen ja Ruotsin yhteistyössä otetaan pitkä askel jopa yhteisen puolustuksen saralla.”
Järvenpää pitää nykytavoin käyttäytyvää Venäjää Suomelle uhkana.
”Venäjä on uhka Itämeren alueen tasapainolle; siis se Venäjä, joka on anastanut Krimin Ukrainalta ja joka avustaa Ukrainaa vastaan erilaisia sotaa käyviä joukkioita omassa maassaan. Näin käyttäytyvä Venäjä on ympäristölleen ja myös Suomelle uhka.”
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) pitää selontekoa realistisena. Selonteko lisää Kanervan mukaan myös mahdollisen Nato-jäsenyyden ymmärrettävyyttä.
Kanerva arvioi, että selonteko kuvaa selväsanaisesti turvallisuustilanteen heikkenemistä Suomen lähialueilla.
”Sotilaallinen toimeliaisuus on selvästi lisääntynyt Itämeren alueella. Se on tosiasia, jota ei voi kieltää.”
Kanervan mukaan selonteko ei luonnehdi Venäjää Suomelle uhkana.
”Selonteossa ei tällaista sanota. Siinä puhutaan Itämeren piirissä olevan tilanteen luomasta uhasta. Ei ole näkymää, että Suomen ja Venäjän kahdenkeskiset suhteet kriisiytyisivät. Yleinen tilanne on alueella kuitenkin huolestuttavampi kuin pitkään aikaan.”
Kanervan mukaan Nato-jäsenyys on Suomelle nyt ”eräs realistinen näkymä”.
”Se tässä kerrotaan, eikä sitä salailla. Ei selonteko sano, että menemme Natoon, mutta ei siinä myöskään haluta sanoa sitä, että emme mene Natoon. Muotoilu on tarkkaan punnittu ja se vastaa todellisuutta ulko-ja turvallisuuspolitiikassa.”
Kanervan mukaan selonteko korostaa myös selvästi Yhdysvaltain merkitystä Suomen turvallisuudelle.
”Suhteet ovat vuosien myötä parantuneet ja sotilaallinen yhteistyö tiivistynyt. Se, että Yhdysvaltain suhteissa on tähän suuntaan menty, perustuu myös sotilaalliseen arvioon.”
”Ja olisi vaikea kuvitella, että Suomen sotilaallinen suorituskyky olisi ilman Yhdysvaltojen kanssa tehtävää yhteistyötä näin vahva kuin se on.”
Eduskunnan seurantaryhmän ja puolustusvaliokunnan jäsen, Markus Mustajärvi (vas) sanoo, että selonteko vie Suomea lähemmäksi Natoa ja Yhdysvaltoja.
”Selonteossa on vahva Nato- ja Amerikka-painotus. Naton lisäksi selonteko vie Suomea vahvasti myös lähemmäksi Amerikkaa. Minusta se on huolestuttavaa. ”
”Tässä hyväksytään sotilaallisen voiman keskittäminen Itämeren alueella ja annetaan mielikuva, että Nato vakauttaisi tilannetta. Ratkaisu kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa ei ole se, että Itämeren alueesta tulee entistä rajumman varustelun keskus.”
Mustajärvi varoittaa myös viemästä Suomea Natoon Ruotsin kautta.
”Suomi ja Ruotsi voivat kyllä tiivistää yhteistyötään, mutta sekään ei saa olla takaovi Suomen linjan muuttamiselle. Suomi ei ole antanut avointa valtakirjaa sotilaalliseen yhteistyöhön Lissabonin sopimuksen lausekkeiden tai Nato-isäntämaa-sopimuksen kautta.”
Selonteko maalaa Mustajärven mukaan Venäjästä myös uhkakuvaa Suomelle.
”Selonteossa toinen suupieli sanoo, että Venäjää ei ole uhka. Toinen suupieli viittaa, että Venäjä uhka olisi. Ainakin sen verran vahvaa kielenkäyttö selonteossa on.”
Mustajärvi ennakoi, että perinteinen konsensus-henki ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa rikkoutuu.
”En voi omalta osaltani tätä eduskunnassa kyllä hyväksyä.”
Kirjoita kommentti