Wien
Kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä Etelä-Euroopan maat saavat tottua vuosittain sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin sääilmiöihin, joita tähän saakka on koettu kerran vuosisadassa.
Artikkeliin liittyvät
Näin ennustaa tuore tutkimus, jonka takana on Euroopan komission ympäristö- ja kestävän kehityksen instituutti.
Selvityksen mukaan Espanja, Turkki, Italia ja Ranska tulevat kärsimään sääilmiöistä eniten. Pohjois-Euroopan maat sen sijaan hyötyvät, kun kasvukausi pitenee. Hyöty tulee näkyviin varsinkin kuluvan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla.
Haitalliset ilmiöt eivät aluksi kohdistu koko eteläisen Euroopan alueisiin, vaan tiettyihin ”taskuihin” Välimeren maissa. Tietyt ”hotspotit” saavat kokea jopa kahdesti vuodessa ilmiöitä, joita nyt kohdataan kerran vuosisadassa, selvitys väittää.
Tällaisia ilmiöitä ovat metsä- ja maastopalot, jokien tulvat ja myrskyt.
Vuosisadan lopulla koko Välimeren rantaviiva altistuu vuosittaisille haitallisille sääilmiöille, kuten kuivuuskausille, rannikkotulville ja hellekausille, selvitys sanoo.
Climatic Changes -lehdessä julkaistun artikkelin pääkirjoittaja Giovanni Forzieri sanoo selvityksen perustuvan oletukseen, että maapallon pintalämpötila nousee kahdella celsiusasteella esihistorialliseen aikaan verrattuna vuosisadan puoliväliin mennessä.
Olettamus on suunnilleen puolivälissä kaikkein optimistisimpia ja pessimistisimpiä arvioita.
Wienissä tutkimusta esitelleen Forzierin mukaan projektissa on työskennellyt tusinan verran tutkijoita Euroopasta. Tavoitteena on ollut saada kokonaisvaltainen kuva riskeistä ja rakentaa ”vaarallisten sääilmiöiden indeksi”.
Ryhmän mukaan helleaallot ja ja kuivuuskaudet ovat vakavimmat uhat, ja niiden jälkeen rannikkotulvat ja maastopalot.
Selvitys keskittyi sääilmiöiden kokoon ja esiintymistiheyteen, mutta ei arvioinut vaikutuksia yhteisöjen ja ihmisten kannalta.
Kirjoita kommentti