Tasavallan presidentin Sauli Niinistön arvostus on saavuttanut uuden huipun.

Uusimman HS-gallupin mukaan 89 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että presidentti Niinistö on suoriutunut tehtävästään erittäin tai melko hyvin.

45 prosenttia kyselyyn vastanneista antoi Niinistölle erinomaisen arvosanan.

Niinistö on ollut suosittu koko kautensa ajan, mutta nyt kannatus on saavuttanut presidentti Tarja Halosen huippuaikojen suosion. Halosen kannatus oli lähes koko 12-vuotisen kauden 70–80 prosentin luokkaa. Parhaimmillaan suosio nousi joissakin mielipidemittauksissa 90 prosenttiin.

TNS Gallupin yksikönjohtajan Sakari Nurmelan mukaan on mahdotonta sanoa, ylittääkö Niinistön suosio Halosen kannatuksen, koska TNS Gallupin asteikko muuttui 2010-luvun alussa. Ennen asteikosta puuttui ”ei hyvä eikä huono” -vaihtoehto.

”Lukuja ei pysty vertaamaan, enkä pysty sanomaan, kumpi mahdollisesti olisi suositumpi”, Nurmela sanoo.

Oli Niinistö suosituin tai ei, hänen kannatuksensa on noussut niin suureksi, että se yllättää jopa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin.

”Melkein 90 prosenttia on valtava enemmistö. Kultarannassa ollaan varmasti tyytyväisiä.”

Grönlund tulkitsee Niinistön suuren suosion tarkoittavan, että moni suomalainen arvostaa vahvaa presidenttiä, joka ottaa kantaa ulkopolitiikkaan ja jopa ohjaa sitä.

Professorin mielestä mielikuva vahvasta presidentistä on ristiriidassa perustuslain kanssa. Eduskunta päätti presidentin valtaoikeuksien karsimisesta samana vuonna, kun Niinistö valittiin presidentiksi.

”Oma veikkaukseni on, että suomalaiset eivät peilaa presidentin onnistumista hänen todellisiin valtaoikeuksiinsa vaan omaan ajatukseensa siitä, millainen presidentin pitää olla.”

Suomessa presidentteihin luotetaan. Niinistö ei ole ainoa presidentti, joka on saanut suuren kansansuosion.

Yksi tekijä, joka selittää presidentin suosiota Suomessa, on poliittinen järjestelmä, jossa useat puolueet muodostavat hallituksen.

Poliitikot joutuvat tekemään paljon kompromisseja ja keskustelemaan joskus kiivaaseenkin sävyyn julkisuudessa. Myös oppositiosta tulee kritiikkiä.

Kansan silmissä väittely näyttäytyy kiistelynä. Grönlundin mukaan presidentti vaikuttaa luotettavalta verrattuna muihin poliitikkoihin, koska jopa hallituksen ministerit esittävät voimakkaita ja välillä vastakkaisiakin kantoja julkisuudessa.

”Presidenttiä hyödyttää se, ettei hänen tarvitse kiistellä julkisuudessa kenenkään kanssa.”

TNS Gallup tutki Helsingin Sanomille presidentin suosiota kesäkuussa. Vastaajilta kysyttiin, minkä arvosanan he antavat presidentti Sauli Niinistölle onnistumisesta tehtävissään.

TNS Gallupin Nurmelan mukaan Niinistö sai työstään presidenttinä hyvin vähän haukkuja. Huonon arvosanan antoi vain prosentti koko joukosta.

Jokaisen hallituspuolueen kannattajat soivat presidentille runsaasti arvostusta. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajista keskimäärin 61 prosenttia antoi Niinistölle erinomaisen arvosanan.

Eniten haukkuja tuli vasemmistoliiton kannattajilta, mutta heistäkin 73 prosenttia oli sitä mieltä, että Niinistö on onnistunut tehtävissään.

Presidentti Niinistön kannatuslukemat erottuvat edukseen myös silloin, kun niitä vertaa muiden maiden presidenttien suosioon.

Tulokset eivät tosin ole suoraan verrannollisia toisiinsa erilaisten mittaustapojen ja presidenttien erilaisten valtaoikeuksien vuoksi.

Silti on vertailun vuoksi kiinnostavaa, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin kannatuslukemat ovat pienemmät kuin Niinistöllä. Levada-keskuksen helmikuisen kyselytuloksen mukaan Putinia kannatti yli 80 prosenttia venäläisistä.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman kannatus oli selvästi Niinistöä ja Putinia vaatimattomampi.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan viimeistä kauttaan istuvaa Obamaa suosivat 51 prosenttia yhdysvaltalaisista.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan Obaman suosiolukemat ovat tavanomaiset länsimaisissa demokratioissa silloin, kun presidentti osallistuu kivuliaiden päätösten tekemiseen.

Saksassa presidentillä on lähinnä seremoniallinen asema, ja se näkyy suosiossa.

Saksan liittopresidentti Joachim Gauck on yksi maansa suosituimmista poliitikoista.

”Symboliset presidentit nauttivat suurta kansansuosiota. Heidän tehtävänsä onkin pitää yllä kansakunnan yhteishenkeä”, Tiilikainen sanoo.

Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on kantanut päätäntävastuuta pakolaiskriisistä, on sen sijaan nähnyt kannatuslukujensa heittelevän 50 prosentin molemmin puolin.

Presidentin valtaoikeuksien lisäksi maan poliittinen kulttuuri vaikuttaa johtajan suosioon.

Tiilikaisen mukaan Ranskassa johtajiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin Suomessa. Ranskalaiset nousevat barrikadeille suomalaisia herkemmin, jos päätökset eivät miellytä.

Työttömyyden ja turvallisuusongelmien sävyttämänä aikana Ranskaa luotsaava presidentti François Hollande on saanut tuntea tämän. Hollandella on paljon enemmän valtaa vaikuttaa asioihin kuin esimerkiksi Saksan liittopresidentillä.

”Ranskassa presidentti on luupin alla”, Tiilikainen sanoo.

Bloombergin mukaan ranskalaisista vain 17 prosenttia antoi Hollandelle hyvän arvosanan maaliskuussa.