Tuli Brexit, mutta mitä seuraavaksi?
Britit ehkä poistuvat Euroopan unionista ovet paukkuen, mutta he haluavat yhä käydä kauppaa muiden eurooppalaisten kanssa.
Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston päällikön Janica Ylikarjulan mukaan EU:n ja Britannian suhteet eron jälkeen voidaan järjestää usealla tavalla.
”Kaikissa vaihtoehdoissa on heikkouksia verrattuna EU:n täysjäsenyyteen”, Ylikarjula kertoo.
Eräs vaihtoehto on Norjan malli. HS uutisoi perjantaina, että Nordean pankkiiri Björn Wahlroos uskoo Britannian omaksuvan Norjan tavan hoitaa EU-kauppasuhteita.
Norjan malliin siirtyminen tarkoittaisi, että Britannia eroaisi EU:sta, mutta pysyisi Euroopan talousalueen Etan jäsenenä. Silloin talouteen ja markkinoihin liittyviä sääntöjä ei tarvitsisi juurikaan muuttaa.
Ylikarjulan mukaan Norjan malli on briteille poliittisesti vaikea, koska siinä pitää noudattaa EU:n sääntöjä ilman mahdollisuuksia päättää niistä. Lisäksi malliin kuuluu vapaa liikkuvuus, josta brittien enemmistö haluaa EU-eron myötä päästä eroon.
”Taloudellisesta näkökulmasta malli on järkevä, mutta poliittisesti hankala”, Ylikarjula sanoo.
Myös muita malleja on.
Sveitsin mallissa olisi rajattu pääsy EU:n sisämarkkinoille ja silloinkin Britannian pitäisi noudattaa EU:n sääntöjä. Sveitsi hoitaa suhteita EU:hun lähinnä suoraan EU-maiden välillä sovituilla sopimuksilla, eli niin sanotuilla kahdenvälisillä sopimuksilla.
Ylikarjulan mukaan niitä on tällä hetkellä 120. Työtä sopimusten solmimisessa olisi paljon.
”Sveitsin sopimuksessa on samanlaisia ongelmia kuin Norjan mallissa. Sekään ei ehkä ole niin houkutteleva Isolle-Britannialle.”
Turkin mallissa, eli käytännössä tulliliitossa, Isolla-Britannialla ei olisi vaikutusvaltaa EU:n asioihin eikä vapaata liikkuvuutta. Tulliliitolla tarkoitetaan valtioiden muodostamaa liittoa. Liitossa olevien maiden alueella on yhteisiä tulleja, mutta tullimuodollisuuksista ei ole luovuttu. Rajoilla siis edelleen voi tulla tarkastuksia, mutta tullihinnat ovat halvempia.
Turkin malli ei kata palveluita tai julkisia hankintoja.
Yksi vaihtoehto on se, että Britannia ja EU solmisivat vapaakauppasopimuksen keskenään. Jos näin kävisi, Britannia säilyttäisi osan markkinoillepääsystä, mutta menettäisi EU-jäsenyyden muut edut.
Tätä vaihtoehtoa Ylikarjula pitää todennäköisimpänä.
”Kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan, mutta jos veikata täytyy, valitsen vapaakauppasopimuksen.”
Britannia voisi toimia myös EU-maiden kanssa pelkän Maailmankauppajärjestön (WTO) kautta. Siten se voisi pysyä kaukana EU:n sääntelystä. WTO:n kautta kaupankäynti muuttuisi. Tuontitavaran tuominen Britanniasta Euroopan unioniin tulisi kalliimmaksi, koska tullien hinnat nousisivat vapaakauppa-alueen ulkopuolelle jääneelle Britannialle.
Brittien enemmistö äänesti EU-eron puolesta, mutta ero ei astu heti voimaan. Britannian hallituksella on jopa kaksi vuotta aikaa purkaa sopimukset, jotka sitovat sen Euroopan unioniin.
Sen jälkeen alkavat pitkät neuvottelut EU:n ja Britannian välisten kauppasuhteiden järjestämisestä.
Kirjoita kommentti