Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

BB-voittaja Sauli Koskisen sisko, burleskitaiteilija Molly Moonstone: ”Saulin elämään tuli kaikenlaisia hännystelijöitä”

Kuukausiliitteen Perhesiteitä-sarjassa toisistaan kertovat Sauli ja Sanna Koskinen.

Kuukausiliite
 
Helsingin Sanomat
JUKKA LEHTINEN
Kun Sauli voitti Big Brotherin, hänen kanssaan ei voinut enää kulkea kaupungilla.
Kun Sauli voitti Big Brotherin, hänen kanssaan ei voinut enää kulkea kaupungilla. Kuva: JUKKA LEHTINEN

Saana Koskinen:

”Pikkuveljeni Sauli on uskomattoman positiivinen ja aurinkoinen ihminen. Hänestä on lapsesta saakka huokunut lämmin energia. Saulilla ei ole koskaan ollut mitään kauaskantoisia suunnitelmia elämänsä suhteen. Hän on aina tehnyt mitä kulloinkin on sattunut saamaan päähänsä. Peruskoulun jälkeen Sauli lähti Kanarialle töihin baarimikoksi, vaikka hän oli vasta 16-vuotias eikä osannut sanaakaan espanjaa. Mutta koska Sauli on niin sosiaalinen ja sovitteleva, hän pärjää minne meneekin – ihan sama, puhuuko hän kieltä vai ei.

Tosi-tv-sarja Big Brotheriin Sauli osallistui 22-vuotiaana. Olin ylpeä seuratessani hänen elämäänsä BB-talossa vanhasta putkitelevisiostani, sillä hän ei kertaakaan puhunut muista pahaa tai ollut kenellekään ilkeä. Mutta kun Sauli voitti kisan, se oli aika hirveää, sillä sen jälkeen hänen kanssaan ei saanut olla enää rauhassa kaupungilla.

Kävimme usein klubbailemassa yhdessä. Kerran olimme viettämässä baarissa iltaa, kun pari vanhempaa humalaista naista änki väliimme, ja toinen tiuskaisi, että ’kuule, on muillakin asiaa Saulille’. Lopuksi he haistattelivat minulle suureen ääneen. Oli omituista, että Saulin elämään tuli kaikenlaisia hännystelijöitä, kun hänestä tuli julkisuuden henkilö.

Sauli itse suhtautui kaikkeen tosi rennosti eikä kokenut sitä kiusalliseksi. Hän jaksaa aina hymyillä ja olla kohtelias. En ole ikinä todistanut tilannetta, jossa Saulilla menisi hermo.

Lapsuutemme asuimme Hyvinkäällä. Äiti oli kosmetologi, ja hänellä oli oma hoitola omakotitalomme yhteydessä. Faija taas on aina työskennellyt rakennusalalla.

Perheessämme on neljä sisarusta. Sauli ja hänen kaksossiskonsa Sara ovat nuorimmat, lisäksi meillä on isosisko Salla.

Kaikki me olemme aina olleet tosi läheisiä ja tehneet paljon asioita yhdessä. Minusta on outoa, että jotkut sisarukset eivät tunne toisiaan kunnolla, sillä me jaamme kaiken. Olenkin tatuoinut käteeni sydämen ja neljä avainta, jotka kuvastavat suhdettamme.

Salla ja Sara ovat töissä isämme rakennusfirmassa, mutta jos minä ja Sauli menisimme sinne pyörittelemään papereita, yritys luultavasti kaatuisi.

Halusin jo alle kouluikäisenä taiteilijan ja muusikon uralle. Lukion jälkeen liityin hard rock -bändiin, jonka kanssa kiersimme klubeja ja keikkalavoja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. Sen jälkeen lauloin soulia Miss Saana and the Missionariesissa, ja nyt teen rockabillyä ja countrya yhdistelevää musiikkia Molly Moonstonen nimellä. Espanjalainen levy-yhtiö El Toro Records julkaisi keväällä debyyttilevyni maailmanlaajuisesti.

Sauliin musiikkini ei kolahda, sillä hän pitää enemmän nykypopista. Se ei haittaa ollenkaan, sillä tiedän Saulin kuitenkin tukevan minua urallani.

Kun Sauli alkoi seurustella Adamin ( Lambert, kuuluisa yhdysvaltalainen laulaja) kanssa, minulla ei ollut mitään sulattelemista sen suhteen. Minusta oli vain kiva asia, että hän löysi hyvän tyypin kumppanikseen. Ensimmäisen poikaystävänsä Sauli toi kotiin parikymppisenä, kun asuimme kämppiksinä Töölössä. Perheessämme Saulin homoseksuaalisuus ei ole todellakaan ollut mikään issue. Vanhempamme ovat antaneet meidän olla juuri sellaisia kuin olemme.

Vuonna 2011 Sauli muutti asumaan Adamin luo Los Angelesiin. Se oli perinteistä Saulin tyyliä, hyppy suin päin tuntemattomaan. Hänen siellä ollessaan pidimme tiivisti yhteyttä, ja kerran me kaikki siskot lensimme hänen luokseen perhelomalle. Ikkunasta näkyi Hollywood-kyltti ja Los Angelesin valot, mutta siellä me vain röhnötimme sohvalla verkkareissa, katsoimme Tuurin kyläkaupasta kertovaa tosi-tv-sarjaa ja söimme jäätelöä.

Minä en ole yhtä hetkessä elävä ja heittäytyvä ihminen kuin Sauli. Olen päämäärätietoisempi ja jääräpäisempi, ja teen tarkat suunnitelmat saadakseni sen, mitä haluan. Yhteistä meissä on ulospäinsuuntautuneisuus, suulaus ja hyvä itsetunto. Olemme myös molemmat perineet sukumme kuuluisan naurun, joka ei aina kuulosta niin kauhean nätiltä.

Nyt Sauli kouluttautuu personal traineriksi, sillä liikunta on ollut jo pitkään hänen intohimonsa. Minä taas olen laulamisen lisäksi esiintynyt burleskitaiteilijana kaksi ja puoli vuotta. Tyylini on melko klassinen. Riisun esityksissä höyhenillä ja strassikivillä koristellut show girl -asuni, tanssin ja laulan. Lopuksi ylläni on vain stringit ja pastiesit eli nännit peittävät timanttikoristeet. Joku on sanonut rumasti, että burleski on lihavien ihmisten strippausta. Minulle kyse on hyvin vapauttavasta performanssitaiteesta ja kehollisesta ilmaisusta, jossa ei ole väliä, minkä näköinen tai kokoinen ihminen on.

Suurin osa burleski- ja laulukeikoistani on ulkomailla. Tänä vuonna esiinnyn ainakin Berliinissä, Toulousessa, Barcelonassa, Pariisissa, Hampurissa, Edinburghissa, Brysselissä ja Milanossa.

Olen myös kuvataiteilija, ja teen kuvitustöitä. Maalaan tilaustauluja ja suunnittelen burleskitaiteilijoille ympäri maailmaa logoja ja festarijulisteita. Helmikuussa julkaistiin tekemäni Burleski Värityskirja.

Sauli ei ole vielä nähnyt burleskiesityksiäni, mutta musiikki, tanssi ja hassuttelu on aina kuulunut suhteeseemme. Meillä on yhteisiä lempileffoja, kuten Pirkko Mannolan ja Esko Salmisen tähdittämä Tyttö ja Hattu sekä Johnny Deppin Cry Baby, joista osaamme kaikki biisit ulkoa. Laulamme niitä yhdessä ja pidämme hauskaa harjoittelemalla tanssikoreografioita.”

Sauli ja Saana Koskinen 1980-luvun lopussa.
Sauli ja Saana Koskinen 1980-luvun lopussa.

Sauli Koskinen:

”Saana on tosi omapäinen ja välillä vähän äkkipikainen ihminen, joka ei hirveästi kuuntele muiden mielipiteitä.

Hän on aina ollut tosi hyvä ystäväni ja täysiverinen taiteilijasielu. Jo lapsena hän esitti kotivideoissamme Kylie Minogueta: veti biisejä ja antoi haastatteluja megaluokan tähden elkein. Vaikka sisimmässään Saana haaveili aina laulajan urasta, koulussa hän ei kuitenkaan loistanut laulutaidoillaan. Kun hän sitten meni lukioikäisenä Five Fifteen -bändin solistiksi, olimme tosi yllättyneitä. Se tuli meille vähän puskista, että Saana osaakin laulaa niin hyvin. Kävi ilmi, että hän oli opetellut laulamaan salaa, kun muut eivät olleet kotona.

Jossain vaiheessa hänelle tarjottiin mahdollisuutta päästä Idols-kilpailuun mukaan jonon ohi, mutta hän ei halunnut edetä tv-formaatin kautta. Sen sijaan hän on keskittynyt tekemään omaa musiikkiaan.

Kun olin teini-ikäinen, isä ja äiti erosivat. Minä ja Saana jäimme asumaan faijalle, ja kaksossiskoni muutti äidin luokse. Silloin lähennyimme Saanan kanssa entisestään. Meillä oli yhteisiä kavereita, ja järjestimme usein talomme länsisiivessä eli mutsin vanhassa liikkeessä yhdessä illanistujaisia.

Kun täytin 18, muutimme Saanan ja hänen bändikaverinsa kanssa kämppiksiksi Helsinkiin. Se oli hauskaa aikaa, mutta siivoamisesta tuli riitaa. Saana ei ole niin tarkka siitä, osoittaako kaukosäädin oikeaan suuntaan tai onko tiskejä, mutta minä olen neuroottinen siisteyden suhteen. Vaatekaappini on aina järjestyksessä.

Kerran, kun Saana oli bändinsä kanssa Ranskassa keikalla, pakkasin kamani ja ilmoitin Saanalle, että nyt minä muutan pois. Mutta hirveän vähän olemme koskaan tapelleet mistään.

21-vuotiaana olin vaatekaupassa töissä, kun yksi ihana asiakkaani sanoi, että minun kannattaisi hakea Big Brotheriin. Mielestäni se oli mielenkiintoinen formaatti, joten päätin, että hitto, minähän haen. Edelleenkin ajattelen, että se oli mahtava kokemus. Sain sen kautta paljon erilaisia juontotöitä ja persoonaani liittyviä duuniprojekteja.

Kaksi kesää olin Aurinkomatkojen viihdepäällikkönä Nousiaisen Nikon kanssa Alanyassa. Pidimme karaokeiltoja, järjestimme baarikierroksia, veneretkiä ja biitsiskaboja. Siskotkin tulivat sinne bilettämään ja ottamaan aurinkoa. Parikymppiselle se oli ihan kiva kesäduuni, vaikka olinkin täysin ryytynyt, kun pääsin takaisin Suomeen.

Vuonna 2011 muutin kolmeksi ja puoleksi vuodeksi Los Angelesiin. Tein siellä oman tv-ohjelman, jossa haastattelin Losissa asuvia suomalaisia ja tutustuin heidän elämäänsä. Olin myös bloggarina Ilta-Sanomille ja tein Radio Aallolle juttuja.

Edelleenkin teen juontokeikkoja muun muassa eri festareilla, mutta välillä iskä on sanonut, että menisit oikeisiin töihin. Elokuussa valmistunkin liikunnanohjaajaksi. Se sopii minulle, sillä tykkään olla ihmisten kanssa. Minun olisi hyvin vaikeaa istua jossain toimistossa kahdeksasta neljään, se ei sovi persoonalleni yhtään. Rakastan vapautta ja matkustelua, ja huitelen paikasta toiseen.

Losiin en lähtenyt luomaan uraa vaan Adamin takia. Ihmiset ovat saaneet vääristyneen kuvan, että olin siellä vain punaisilla matoilla ja julkkistilaisuuksissa. Elämäni ei ollut mitään ruusuilla tanssimista. Jätin perheeni ja ystäväni Suomeen, ja välillä olin yksinäinen. Mutta ajattelen, että elämässä pitää ottaa välillä riskejä, sillä en halua jäädä harmittelemaan mitään tekemätöntä asiaa. Siksi faija sanookin aina, että Saulilla on jalat tukevasti ilmassa.

Ei Saanakaan ole mikään perinteinen kahdeksasta neljään -ihminen. Hän on taiteellinen ja luova ja haluaisi tehdä vain omia juttujaan. Laulamisen lisäksi Saana on aina ollut hyvin lahjakas piirtämään, ja hän kävi Torkkelin kuvataidelukion. Sen jälkeen Saana myi pitkään Hakaniemen kauppahallissa juustoja elääkseen. Nyt hän toivoo, että musiikista ja burleskista tulisi hänen pääduunejaan.

En ymmärrä burleskista mitään, mutta kun jokin aika sitten tapasin sitä harrastavan naisen, hän oli todella innoissaan kuullessaan Molly Moonstonen olevan siskoni.

Viime aikoina olemme kiireidemme takia nähneet vähän vähemmän, mutta soittelemme jatkuvasti. Olen hyvin läheisissä väleissä kaikkien siskojeni kanssa. He ovat minulle kaikkein tärkein tuki ja turva elämässäni.”

Sauli Koskinen, 31, on Suomen Big Brotherin voittaja vuodelta 2007. Saana Koskinen, 33, on burleskitaiteilija, laulaja ja kuvataiteilija, jonka taiteilijanimi on Molly Moonstone.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!