Maailmassa on enemmän kännyköitä kuin vessoja. Toisille ihmisille vessoja on enemmän kuin toisille.
Nuorempana luulin, että naisten vessoihin on pidemmät jonot siksi, että naiset ovat hitaita. Kun sitten riittävän monta kertaa kyllästyin jonottamaan ja kävin vierailulla miesten puolella, tajusin syyn: pisuaarit vievät vähemmän tilaa kuin eriöt ja siksi niitä on enemmän.
Reiluinta ja järkevintä tilankäyttöä olisivat kaikille yhteisesti tarkoitetut vessat, joita siivotaan riittävän usein. Silloin ei tarvitsisi myöskään nöyryyttää heitä, joiden sukupuoli ei ole niin yksinkertainen ja ilmiselvä juttu.
Oma kuuliaisuuteni ei veny jonottamaan naisten vessaan, jos miesten puolella on tilaa. Vaikka ymmärrän kyllä, että on tungettelevaa mennä paikkaan, jossa ihmiset pitelevät elintä kädessään.
Kerran kokeilin, miten pisuaaria käytetään. Voin kertoa, että reisille meni. Kokemukseni pissaliisana vahvistavat arvelua, että toisille ihmisille julkinen lorottelu on a) helpompaa, b) sallitumpaa kuin toisille.
Tamponin vaihto puskapissalla on myös hieman haastavaa. Kuukautiskupin pesemistä varten naisella pitäisi olla pääsy vessaan, jossa on yksityinen lavuaari. Vaikka ammattikehtaaja olenkin, kupin putsaaminen yhteistiloissa tuntuu nololta.
Ei ole mikään maailmanloppu, jos on pissat tai kuukautisveritahra housuissa. Mutta jatkuvana kokemuksena se varmasti kannustaa ihmistä pysymään kotona. Siksi on invavessoja. Upea vammaisaktiivi Sarah Rennie on kertonut opetelleensa pärjäämään päivät juomatta mitään, koska useimmat esteettömät vessat eivät ole riittävän esteettömiä hänelle.
Jos vammaisilla on vaikeuksia päästä vessoihin, niin on kaikilla muillakin, jotka poikkeavat hoikan terveen miehen normista. Joskus minullakin on vaikeuksia mahtua vessaan, jos mukana on isompi kassi tai lapsi. Sellaisissa tilanteissa sitä alkaa kaipaamaan invavessaa.
Jokainen, joka on joskus pessyt vauvan kakkapyllyä liian pienessä lavuaarissa, tietää mistä puhun. Miten ne niskapaskat tulivatkin aina paikoissa, joissa ei ole vauvanhoitohuonetta.
Vessahätä on pääsääntöisesti välitön tarve. Ei auta, jos viereisessä kaupunginosassa on erinomainen julkinen vessa. Jo vanhat valtiomiehet tiesivät, että pissalla kannattaa käydä aina kun voi. Sodat on niin voitettu kuin hävitty ”huonot housuissa”.
Ensimmäinen asia, jonka opin eduskunnassa, oli vessasuunnistus, koska miesten vessoja on sielläkin enemmän. Vaipanvaihtopiste oli luonnollisesti naistenvessan yhteydessä, sillä eduskunnassakin vauvanhoito on muijien juttu. Oma lapseni kävikin jättämässä huoneen kokolattiamatolle haisevan vastalauseen.
Raskaana ollessani vessantarve oli kivulias ja äkillinen. Jos vessahätä iski, eriön oli löydyttävä heti. Ryntäilin ihan pokkana vessaan milloin missäkin. Opin, että kyllä lähikaupassakin pääsee pissalle, kun vain kauniisti pyytää.
Minulle hyvä elämä tarkoittaa sitä, että saan kulkea vapaasti kaikkialla. Jos en pääsisi vessaan tai saisi ottaa lasta mukaan, joutuisin jäämään kotiin.
Kirjoita kommentti