Punkkikauden voi päätellä alkaneen, sillä Turun yliopiston tutkijoille on lähetetty jo tänä vuonna ensimmäiset punkkinäytteet.

Menneenä talvena oli kovia pakkasia, paikoin vain vähän lunta ja maa jäässä, mikä on saattanut vaikeuttaa punkkien talvehtimista. Turun yliopiston eläinmuseon amanuenssi Ritva Penttinen kuitenkin varoittaa, että puutiaisilta suojautumiseen pitää varautua tulevanakin kesänä.

Mutta missä päin Suomea kannattaa ottaa rokote, joka suojaa hengenvaaralliselta puutiaisaivokuumeelta?

Valtaosan suomalaisista ei kannata rokotetta ottaa, neuvoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka on kartoittanut riskialueet ja julkaissut niistä kartan verkkosivuillaan.

”Esimerkiksi Helsingin keskustassa ja lähiöissä ei ole puutiaisaivokuumetta, eli niissä liikkuva ei tarvitse puutiaisaivotulehdukselta suojaavaa rokotetta”, sanoo ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä.

”Jos helsinkiläinen kuitenkin harrastaa vaikkapa purjehdusta ja liikkuu esimerkiksi Turun saariston puutiaisaivotulehdusalueilla, rokote voi olla tarpeen.”

Suomessa todettiin viime vuonna 67 puutiaisaivokuumetapausta. Punkit levittävät tautia.

THL:n mukaan rokotusta ei tarvita, jos puutiaistulehduksen ilmaantuvuus on alle yksi tapaus sataatuhatta asukasta kohden. Ylivoimainen osa Suomesta kuuluu näihin alueisiin.

THL perustelee rokotuksesta pidättäytymistä sillä, että siitä on vähän hyötyä ja siitä voi seurata haittavaikutuksia, joskin harvinaisia.

Puutiaisaivokuume on yleistynyt viime vuosina. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin kirjatut 67 tapausta olivat kaikkien aikojen ennätys.

”Taudin oireet ovat rajuja. Puutiaisaivokuume on johtanut kuolemiinkin. Keskimäärin joka kolmas vuosi yksi sairastunut on joutunut pysyvästi hengityskoneeseen”, sanoo Puumalainen.

Oireet voivat myös olla lieviä: päänsärkyä ja flunssan oireiden kaltaisia. Tällöin taudin vuoksi hakeudutaan harvoin hoitoon eikä tapauksia kirjata puutiaisaivokuumeeksi.

”Ahvenanmaalla 10–15 prosentilla aikuisista on puutiaisaivokuumeen vasta-aineita, mikä viittaa siihen, että monella on ollut oireeton tai lieväoireinen puutiaisaivokuumeinfektio”, Puumalainen sanoo.

Tietyillä alueilla asuville tai niillä pidempään oleskeleville THL kuitenkin suosittelee rokotetta.

Rokotusta suositellaan niille, jotka liikkuvat luonnossa tai mökkeilevät alueilla, joilla tartuntatapauksia on yli kymmenen sataatuhatta asukasta kohden vuodessa. Näitä paikkakuntia ovat Manner-Suomessa Parainen, Simo ja Pyhäjoki.

Lisäksi on tiettyjä rajattuja alueita, joilla rokotus on suositeltava. Niitä ovat Kotkan saaristo, Maaninka Kuopiossa ja Sammonlahti Lappeenrannassa.

Jos tartuntatapauksia on viiden vuoden aikana 1–10 vuodessa sataatuhatta asukasta kohti, voi THL:n mukaan rokotusta harkita, jos liikkuu tartunta-alueella luonnossa erityisen paljon yli neljän viikon ajan.

Näihin kuntiin lukeutuvat muun muassa Lappeenranta ja Kotka. Lappeenrannassa tartuntoja todettiin viiden vuoden aikana 18, Kotkassa taas 16 tartuntaa.

Kemissä tartuntoja todettiin 7 viiden vuoden aikana. Myös Kirkkonummella (viidessä vuodessa 4 tartuntaa), Lohjalla (4), Raaseporissa (3) ja Inkoossa (3) rokotusta voi harkita. Kahden tartunnan paikkakuntia viiden vuoden aikana ovat Kustavi, Taipalsaari, Hanko, Naantali ja Raahe.

Tilastossa yhden tartunnan paikkakuntia ovat Kaavi, Kuhmoinen, Hirvensalmi, Luoto, Ilomantsi, Outokumpu ja Uusikaupunki.

THL pyrkii nyt tunnistamaan manner-Suomen alueet, joissa riski saada puutiaisaivotulehdus on niin suuri, että rokotuksen ottaminen on suositeltavaa.

THL harkitsisi rokotteen sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan muuallakin kuin Ahvenanmaalla. Siellä asuvat saavat rokotteen maksutta, se rahoitetaan valtion budjetista. Rokote on kuitenkin vapaaehtoinen.

Kansalliseen rokotusohjelman alueeseen voitaisiin ottaa THL:n mukaan myös Parainen ja Simon kunta. Rokotuksen saisivat silloin maksutta näissä kunnissa asuvat sekä mökkeilevät. Etenkin Paraisilla tilanne on pahentunut parin viime vuoden aikana.

Puutiaisilta voi suojautua käyttämällä pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.