Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aivot nukkuvat koiranunta uudessa paikassa

Jos ympäristö ei ole tuttu, toinen aivopuolisko pysyttelee nukkuessakin vähän hereillä.

Tiede
 
Laura Oja
Outo ympäristö pitää puoliksi hereillä.
Outo ympäristö pitää puoliksi hereillä. Kuva: Laura Oja

Moni meistä nukkuu ensimmäisen yön huonosti lomareissulla, teltassa tai kylässä. Tutkijat saivat nyt selville, että vieraassa paikassa toinen aivopuolisko ei nukahda kunnolla, vaan jää tarkkailemaan ympäristöä.

Ilmiö itsessään on piinannut pitkään paitsi matkustajia, myös unitutkijoita. Heidän koehenkilönsä kun eivät meinaa saada kunnolla unta, kun he tulevat ensi kertaa unilaboratorioon testattaviksi.

Yleensä ongelma ratkaistaan tekemällä varsinaiset mittaukset vasta toisena laboratorioyönä, mutta yhdysvaltalaisessa Brownin yliopistossa työskentelevä Masako Tamaki kumppaneineen keksi toimia toisin. He kuvasivat koehenkilöiden aivoja tarkkaan jo ensimmäisen, huonosti nukutun yön aikana.

Yllättäen vasen aivopuolisko ei hiljentynyt syvän unen aikana kuten yleensä, vaan yksi sen hermoradoista jatkoi toimintaansa. Ilmeisesti se jäi vahtimaan outoa ympäristöä, koska koehenkilöt heräsivät tavallista herkemmin tutkijoiden koemielessä soittamiin ääniin.

Ihmisen aivopuoliskojen ei ole aiemmin havaittu nukkuvan epäsymmetrisesti. Tällaista koiranunta harrastavat monet eläimet, esimerkiksi valaat, joiden on nukkuessaan aika ajoin noustava pintaan hengittämään.

Tutkijat eivät osaa sanoa, miksi ihmisellä juuri vasen aivopuolisko jäi yöksi vahtiin. Tutkimuksessa he kuvasivat koehenkilöiden aivoja ainoastaan yön ensimmäisen syvän unen jakson aikana.

”On mahdollista, että vahtiva aivopuolisko vaihtelee”, pohtii tutkimusta tehnyt Yuka Sasaki tutkimustiedotteessa.

Vahtivuorossa olleesta aivoalueesta tiedetään, että se toimii yleensä melko aktiivisena silloinkin, kun aivot muuten ovat melko toimettomina.

Joissain aiemmissa tutkimuksissa se on liitetty haaveiluun ja mielen harhailuun. Unen aikana se pitää muita vilkkaammin yhteyttä muihin aivoalueisiin.

Toisena laboratorioyönä aivojen epäsymmetristä unta ei enää havaittu. Se on todennäköisesti aivojen vartiointijärjestelmä vieraassa ympäristössä vietettävien öiden varalle.

Jotta ensimmäinen yö vieraassa paikassa sujuisi paremmilla unilla, Sasaki neuvoo kokeilemaan erilaisia kikkoja aivojen huijaamiseksi. Unta voi houkutella oma tuttu tyyny tai vaikkapa se, että pyrkii yöpymään aina mahdollisimman samankaltaisissa hotellihuoneissa.

Sasaki arvelee, että paljon reissaavien aivot eivät reagoi ympäristön vaihdokseen yhtä voimakkaasti kuin muiden.

”Ihmisen aivot ovat hyvin mukautuvaiset”, hän toteaa toisessa tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Current Biology.

Tämä aihe on tärkeä, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Klikkaamalla sulkaa kerrot toimitukselle, että juttu on tärkeä.

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit