Kahden drinkin jälkeen kysymykset yleensä alkavat.
Kannattaako nyt ostaa auto?
Milloin se autovero poistuu?
Poistuuko se koskaan?
Näitä kysymyksiä on kuunneltava, jos sattuu olemaan lakimies, joka on käsitellyt autoveroon liittyviä ongelmia parikymmentä viime vuotta.
Ja etenkin, jos sattuu olemaan lakimies, joka on saanut Suomen muuttamaan autoverotusta.
Sellaisia lakimiehiä on Suomessa vain yksi, ja hän istuu nyt toimistossaan Helsingin Museokadulla.
Hän olisi voinut jäädä eläkkeelle jo vuosia sitten, mutta siinä lakimies Petteri Snell, 72, yhä istuu. Autoverotukseen liittyvät työt ovat kaikkea muuta kuin ohi.
”Kaikki ajattelevat, että autoverotus on jotain salatiedettä”, hän sanoo.
”Ja että minulla olisi jotain salattua tietoa siitä, milloin se autovero laskee. Totta kai vastaan rehellisesti, jos jotain tiedän, mutta noin yleisesti en tiedä, mistä saa halpoja autoja tai halpoja iPhoneja.”
Ei tosin ole ihme, että monet pitävät Snelliä jonkinlaisena autovero-oraakkelina.
Kaikki alkoi siitä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Silloin Snell ajatteli, että Suomesta on todella tulossa eurooppalainen maa: ruoka ja juoma halpenisivat, matkustaminen helpottuisi – ja autoista tulisi halvempia.
Ja jos autot eivät suoraan halpenisi, ainakin niitä olisi EU-jäsenyyden ansiosta helpompi lähteä hakemaan vaikka Saksasta.
Toisin kävi.
”Vaikka puheissa auton tuonti Saksassa tehtiin helpoksi, käytännössä se oli aivan mahdotonta. Jos ostit auton Saksasta, se maksoi käytännössä enemmän kuin vastaava auto Suomessa”, Snell sanoo.
Se johtui siitä, että Suomi peri esimerkiksi Saksasta tuodusta autosta korkeampaa veroa kuin vastaavasta autosta Suomessa.
Tämä oli sekä Snellin että monien muiden mielestä väärin. Lakimies Snell sai asiakkaikseen neljä miestä, jotka olivat tuoneet autonsa ulkomailta ja halusivat valittaa niiden verokohtelusta. Snell alkoi aavistaa, että alkamassa oli pitkä taistelu.
Siksi hän punoi sotasuunnitelman.
”Se oli vähän koomistakin. Tiesin, että jos lähden ajamaan asiaa, asiakkaani on esiinnyttävä julkisuudessa. Olin ikään kuin tuottaja, jonka oli valittava näyttelijä, joka osaa parhaiten purnata ja antaa lausuntoja.”
Tuohon rooliin Snell valitsi helsinkiläisen Antti Siilinin. Siilin oli tuonut 1998 Saksasta Mercedes-Benz 190:n, joka maksoi noin 22 000 Suomen markkaa.
Siihen päälle Suomen tulli räväytti veroja 56 000 markkaa.
”Ikivanha Mersu, jonka verotus oli aivan pielessä”, Snell kuvailee autoa.
Valitusprosessi kesti vuosia. Siilin ja Snell antoivat lehtihaastatteluja ja televisiohaastatteluja ja päätyivät valittamaan asiasta EY-tuomioistuimeen Luxemburgiin.
Lopulta vuonna 2002 EY-tuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan Suomen autoverotus on syrjivä ja rikkoo EU:n lakeja.
Suomen valtio joutui palauttamaan Siilinille noin 5 800 euroa korkoineen.
Tuosta päätöksestä alkoi ketjureaktio, joka pakotti Suomen alentamaan autoverotustaan ja maksamaan palautuksia muillekin auton EU-maista Suomeen tuoneille.
Ja heitähän riitti, kymmeniätuhansia, joten Suomen valtio joutui korvaamaan veroja noin sadalla miljoonalla eurolla.
”Se oli tietysti kova juttu, ja asiakas voitti”, Snell sanoo.
”Mutta minä hävisin.”
Jos Snell olisi voittanut siten kuin hän oli suunnitellut, koko autoverotus olisi kaatunut.
Se olisi tapahtunut näin:
Snellin mielestä kaikista Suomeen tuoduista autoista olisi pitänyt saada muuttoautovähennys.
Eli jos vaikka Teemu Selänne haluaisi muuttaa Yhdysvalloista Suomeen ja tuoda jättimäisen autokokoelmansa mukanaan, hänen pitäisi Snellin mukaan saada autoistaan muuttoautovähennys sen sijaan, että hän joutuisi maksamaan autoistaan lisää veroja.
”Jos minulla olisi 17 000 kirjan kokoelma, saisin tuoda sen Suomeen, mutta autoja en saa tuoda ilman veroja”, Snell sanoo.
”Jos tuo muuttoautovähennys olisi onnistunut, koko Suomen autoverotus olisi kaatunut. Se olisi mahdollistanut sen, että muutan ulkomaille ja tuon 20 autoa mukanani. Se olisi tehnyt koko järjestelmän niin sekavaksi, että verotus olisi pitänyt lopettaa.”
Verotusjärjestelmä on kuitenkin yhä pystyssä, niin kuin on Snellkin. Hän kertoo, että vaikka Suomi myönsi virheensä tuontiautojen verotuksessa, kiista jatkuu yhä arvonlisäverojen osalta.
”Nyt ollaan vuodessa 2015, ja sota jatkuu tältä osin edelleen.”
Nyt elämme autoveron suhteen kuitenkin poikkeuksellista aikaa. Tämän vuoden alussa autovero laski, ja se laskee lisää vuosittain vuoteen 2019 saakka.
Suomen autovero on tämän vuoden pienestä alennuksesta huolimatta yhä korkea. Esimerkiksi uusi BMW:n 1-sarjalainen maksaa Suomessa veroineen yli 28 500 euroa. Saksassa sama auto maksaa noin 24 000 euroa.
Autoveron osuus kaikista autoiluun liittyvistä veroista on noin kymmenesosa.
Kaiken kaikkiaan autoilijoilta erilaisina veroina kerättävä potti on noin kahdeksan miljardia euroa, Snell laskee. Tähän kuuluvat niin autovero, ajoneuvovero kuin vaikkapa polttoaineen arvonlisävero.
Usein autoveron kooksi lasketaan noin miljardi, ja esimerkiksi 2014 sen tuotot valtiolle olivat 918 miljoonaa euroa. Snellin mielestä nuo verorahat voisi ottaa jostain muualta.
”Kyllähän sen voisi helposti laittaa bensan hintaankin, mutta tätä ei voida tehdä, koska jos ilmoitetaan, että autovero poistuu syyskuussa, autokauppa pysähtyy heti.”
Autoveron poistamisen puolesta kampanjoivat argumentoivat usein sillä, että kun vero poistuu, uusia autoja myydään yhä enemmän, teistä tulee turvallisempia ja kaupan piristyminen hyödyttää koko valtiota.
Snellin yksi argumentti on EU: Suomessa pitäisi olla samat hinnat kuin muissakin EU-maissa.
”Sehän on koko EU:n idea.”
Tuon idean puolesta Petteri Snell yhä taistelee. Hän kertoo työskentelevänsä 10–11 tuntia päivässä. Eikä pelkästään autoveroasioiden parissa.
”Tässä työssä pääsee tekemään vähän kaikkea. Olen tainnut erottaa enemmän avioparejakin kuin mitä pienen kirkon pappi on vihkinyt.”
”Eihän tämä ole fyysisesti raskas duuni. Yhtä hyvin voisin toimiston sijaan istua Bottan pöydässä ja panna lapun seinään, että nyt puhutaan neljän kaljan jälkeen perintöverotuksesta. Tämä työ pitää henkisesti vireänä.”
Töiden vastapainona 72-vuotias lakimies hakkaa rumpuja.
”Vanhaa rokkia.”
Ja kyllä Snell uskoo, että autovero lopulta poistuu. Vaikka tuskin kertarysäyksellä.
”Joskus vuonna 2060.”
Kirjoita kommentti