Hallitus kertoo tulevan viikon alussa, miten se aikoo purkaa kannustinloukkuja ja kannustaa työttömiä töihin.
Hallitus aikoo muun muassa keskittyä työn vastaanottamiseen liittyviin esteisiin. Työttömän olisi yhä vaikeampi kieltäytyä työstä esimerkiksi siksi, että se on liian vaatimatonta hänen ammattitaitoonsa nähden.
Juha Sipilän (kesk) hallitus on kannustinloukkuja purkaessaan ikuisuusongelman äärellä.
Hallitukset ovat 1990-luvulta asti yrittäneet säätää verotusta ja sosiaaliturvaa niin, että työnteko olisi aina kannattavaa. Yksikään hallitus ei ole tässä täysin onnistunut, vaikka paljon hyvää tarkoittavia uudistuksia on tehty.
Kannustinloukku tarkoittaa tilannetta, jossa työttömän ei kannata ottaa tarjottua työtä vastaan, koska hänen käteen jäävät tulonsa eivät kasvaisi työllistymisen myötä. Hän tienaa saman verran ollessaan tukien varassa pois työelämästä. Saatu palkka ei korvaa sitä, että palkkatulojen kasvaessa tuet sulavat.
Alla olevat kuviot näyttävät, millaisia ovat eri elämäntilanteissa olevien työttömien kannustinloukut. Kyse on pelkistetyistä esimerkeistä, joissa näkyy tukien ja työtulojen pirullinen yhteensovitus.
Kuvioissa niin sinkkujen, yksinhuoltajan kuin perheellisenkin tukiyhdistelmät ovat sellaisia, että töihin meno ei kannata kuin suhteellisen korkealla palkalla.
Esimerkkitapauksissa asumismenot ovat kohtuulliset, joten ihmiset eivät ole joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen. Se loukuttaisi heitä vielä lisää. Lapsiperheissä loukut usein pahenevat, kun toimeentulotuen määrä nousee ja esimerkiksi asumistukea maksetaan korkeammilla tuloilla.
Edellinen Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti, että työttömyysturvan tai asumistuen saaja voi tehdä töitä 300 eurolla kuukaudessa ilman, että tuet alenevat.
Tämä suojaosuus on kannustanut monia työttömiä ottamaan vastaan keikka- ja osa-aikatöitä. Työtön pysyy kiinni työelämässä, saa verkostoja ja pääsee ehkä sitä kautta eteenpäin.
Toisaalta suojaosuus on siirtänyt kannustinloukun toiseen paikkaan. Jos tekee osa-aikatyötä sovitellulla päivärahalla, suojaosan takia ei kovin kannattavaa ottaa vastaan kokoaikaista työtä. Soviteltu päiväraha tarkoittaa sitä, että osa-aikatyön palkan rinnalla saa edelleen työttömyyspäivärahaa, jonka tasoa madalletaan.
”Tuntuu, että ihmiset aika hyvin jo tuntevat suojaosan. Moni tekee kuukaudessa töitä niin, että juuri se tasan 300 euroa tulee täyteen”, palvelupäällikkö Nina Sundqvist Pamin työttömyyskassasta sanoo.
Suojaosuus ei siis välttämättä innosta hakemaan kokoaikaisia töitä – ja toisaalta esimerkiksi kaupan alalla kokoaikaisia töitä ei ole edes tarjolla.
Pahimmassa kannustinloukussa ovat yksinhuoltajat, koska monet heistä saavat tukia, joiden taso laskee jyrkästi tulojen kasvaessa ja jotka on sidottu lapsilukuun.
”Järjestelmä on sellainen, että jos tulot nousevat sata euroa, asumistuki pienenee runsaat 30 prosenttia”, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkija Heikki Viitamäki sanoo.
Jos asumistuki ei pienenisi tällä tavoin tulojen noustessa, sitä alkaisi valua myös hyvätuloisille – ja se taas ei olisi veronmaksajien näkökulmasta järkevää.
Oheisen esimerkin yksinhuoltajan ei kannata ottaa palkkatyötä vastaan ainakaan taloudellisista syistä, ellei hänelle ole luvassa yli 2 600 euron kuukausipalkka. Se on noin tuhat euroa enemmän kuin pienimmät Suomessa kokopäivätyöstä maksettavat palkat.
Kahden työttömän huoltajan taloudessa toisen huoltajan pitäisi saada työllistyessään esimerkkilaskelman perusteella noin 2 800 euron palkkaa, jotta töihin meno olisi kannattavaa.
Miten työstä saisi kannattavaa? Ihmelääkkeitä ei ole.
Teoriassa kaikkein tehokkain kannustin olisi se, että sosiaaliturva ja tukiverkot olisi vedetty aivan minimiin. Suomessa ihmisiä ei ole kuitenkaan tapana sysätä toimeentulorajan alle, eikä suuria tuloeroja haluta.
Toinen tapa kannustaa olisi nostaa 300 euron suojaosaa, mikä voisi lisätä tuntuvasti osa-aikatyön suosiota.
Mutta halutaanko, että työelämä osa-aikaistuu vielä enemmän kuin nyt? Yleensä tavoitteena on saada lisää kokoaikatyötä, josta ihminen ansaitsee paremmin, jolla pääsee parhaimmillaan eroon tukiviidakosta ja josta valtiokin saa enemmän verotuloja.
Kolmas vaihtoehto on käyttää verotusta. Sipilän hallitus paransi työtulovähennystä ensi töikseen ja käytti siihen 450 miljoonaa euroa.
”Se maksaa paljon, koska vähennys leviää hyvin isolle osalle työntekijöitä”, Viitamäki sanoo.
Sitten on tietysti perustulo, jossa kaikki kansalaiset saisivat valtiolta perussosiaaliturvan. Sen päälle voisi tienata työtuloja. Sipilän hallitus on Suomessa ensimmäinen, joka sitä kokeilee.
HS kysyi Tampereella: Miten työnteosta voisi tehdä houkuttelevaa?
Tampereella työttömyysprosentti on yli 18.
HS kysyi toriväeltä Tampereen Tammelassa, kuinka töiden vastaanottamisesta voisi tehdä nykyistä houkuttelevampaa.
”Olen tehnyt töitä lapsesta saakka, en ole onneksi joutunut olemaan työttömänä. Monet jäävät kotiin, koska haluavat eivätkä he edes hae töitä. Toisaalta on taas niitä, jotka hakevat ja hakevat, mutta mihinkään ei pääse”, sanoo tamperelainen Eija Vuorinen.
”Itse ehkä korottaisin sitä 300 euron rajaa, jos se edesauttaisi sitä, että ihmiset menisivät ylipäänsä töihin.”
Valkeakoskelaisen Jaakko Salmisen mielestä pienipalkkaisten työntekijöiden verotusta pitäisi yhä alentaa.
”Järjestäisin niin, että jos menisi edes jonkinlaiseen työhön, sitä kompensoitaisiin eduilla. Jos olisi vain kotona, tulo olisi niin vähäinen kuin se voisi olla.
Määrättyyn rajaan asti kun tienaisit, niin se olisi vaikka kokonaan verotonta.”
”Jos kotona olo jatkuu ja jatkuu, sinne pohjalle jää eikä kukaan tule sieltä nostamaan, ellei itse nouse”, Salminen pohtii.
Kirjoita kommentti