-
Kalle Maijala
Professori Kalle Maijala kuoli 89-vuotiaana 4. maaliskuuta 2016. Kustaankartanossa Helsingissä. Hän oli syntynyt Kangasalla 26. toukokuuta 1927. Nopeasti edennyt parkinsonismi teki Maijalan elämisestä vähitellen vajavaisen ja viime kuukausista jo hyvin vaikean. Vaimo Kirsti oli näiden aikojen kallisarvoinen tuki. Maijalan pitkä tutkijaura 1955–1990 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:ssä (nyk. Luke) sisälsi professuurin vuodesta 1968 lähtien sekä professuurit vuosina 1976–1980 Helsingin yliopistossa ja 1987–1990 Suomen Akatemiassa.
-
Pekka Isoviita
Professori, filosofian tohtori Pekka Isoviita kuoli sunnuntaina 7. helmikuuta 2016 Espoossa 85-vuotiaana. Hän oli syntynyt Ulvilassa 12. tammikuuta 1931. Jo koulupoikana Isoviita harrasti luontoa, eläinten ja kasvien tuntemista, ja harrastus antoi suunnan uranvalinnalle.
-
Sirkka Marigold
Sirkka Marigold kuoli 3. helmikuuta 2016 Floridassa 95-vuotiaana. Hän oli syntynyt San Franciscossa 29. heinäkuuta 1920 merimiespappi Yrjö Jauhiaisen perheeseen.
-
Eeva Matinolli
Kouluneuvos Eeva Matinolli kuoli Turussa 26. maaliskuuta 2016 86-vuotiaana. Hän oli syntynyt 9. helmikuuta 1930 Vesilahdessa. Eeva Matinolli sai filosofian maisterin arvon Turun yliopistosta 1955. Kouluneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1992. Opettajaura alkoi Kurikan yhteiskoulussa 1955. Eeva Matinolli sai historian tuntiopettajan töitä Turusta useista oppikouluista 1956 ja vt. lehtorin viran 1957 vasta perustetusta Puolalan yhteislyseosta.
-
May-Bee Rautio
Filosofian maisteri, lotta May-Bee Rautio o.s. Jacobson kuoli Helsingissä 28. maaliskuuta 2016 92-vuotiaana. Hän oli syntynyt 3. huhtikuuta 1923 Helsingissä. Rautio kasvoi suomenruotsalaisessa helsinkiläiskodissa, jossa seurusteltiin aikakauden nousevien nimien ja suomalaisille merkittävien kulttuurihenkilöiden kanssa. Nuori Mika Waltari pyysi saada kirjoittaa teini-ikäiselle Rautiolle runon, jota tämä ei kuitenkaan sallinut ja katui myöhemmin. Rautio itsekin rakasti lukemista ja kantoi kassikaupalla kirjastosta lainakirjoja.
-
Heikki L. Tuominen
Mittavan työn jalkapalloerotuomarina, kouluttajana ja järjestötoimijana tehnyt Heikki L. Tuominen kuoli vaikeaan sairauteen Vantaalla 24. maaliskuuta 2016. Hän oli 77-vuotias ja syntynyt Tampereella 19. heinäkuuta 1938. Tuominen aloitti erotuomariuransa nykymittapuun mukaan melko myöhään, 31-vuotiaana 1970. Jämäkän miehen ura lähti nopeaan nousuun mestaruussarjaan, jossa hänelle kertyi 1984 päättyneellä uralla 62 ottelua. Kansainvälisen jalkapalloliiton (Fifa) listalla hän oli 1980–84.
-
Matti Niskanen
Tieinsinööri Matti Kalevi Niskanen kuoli 84-vuotiaana tapaturmaisesti 7. helmikuuta 2016 Espoossa. Hän oli syntynyt Kajaanissa 4. syyskuuta 1931. Matti Niskanen valmistui tie- ja vesirakennusinsinööriksi Tampereen Teknillisestä Opistosta vuonna 1957. Hän työskenteli Kainuun tiepiirissä valmistumisestaan lähtien hoitaen työuransa aikana maatutkimus- ja suunnitteluinsinöörin tehtäviä sekä hallinnollisia ja teknisiä kehittämistehtäviä. Melkoinen osa Kainuun tieverkosta on hänen suunnittelemaansa.
-
Hannu Sillanpää
Taloustieteiden maisteri, yrittäjä Hannu Tapani Sillanpää kuoli 19. helmikuuta 2016 Tampereella nopeasti edenneeseen aggressiiviseen aivokasvaimeen. Sillanpää oli syntynyt Kurikassa 5. maaliskuuta 1946.
-
Pekka Leppänen
Entinen kansanedustaja, työsuojeluvaltuutettu Pekka Leppänen kuoli syöpään pääsiäissunnuntaina 27. maaliskuuta 2016 Äänekoskella. Hän oli syntynyt Konnevedellä 17. elokuuta 1945, ja hän oli kuollessaan 70-vuotias.
-
Merle Haggard
Kalifornialaisen Bakersfield-countryn suuri tähti Merle Haggard kuoli 6. huhtikuuta 2016 Pohjois-Kaliforniassa. Hän oli syntynyt 6. huhtikuuta 1937. Haggard oli kärsinyt keuhkokuumeesta.
-
Leena Juslin
Niemikotisäätiön entinen toiminnanjohtaja Leena Juslin kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana Helsingissä 10. maaliskuuta 2016. Hän oli syntynyt Viipurissa 21. maaliskuuta 1938. Juslin teki mittavan elämäntyön psykiatrisen avohoidon kehittämisessä Helsingissä. Hän toimi vuonna 1983 perustetun Niemikotisäätiön pitkäaikaisena toiminnanjohtajana vuosina 1983–2003. Ennen Niemikotisäätiöön siirtymistään Juslin työskenteli toiminnanjohtajana miehensä Matti Juslinin kanssa perustamassaan Pakilan sairas- ja vanhainkotisäätiössä (nyk. Helsingin seniorisäätiö).
-
Zaha Hadid
Maailman tunnetuin naisarkkitehti Zaha Hadid kuoli matkallaan Miamissa 31. maaliskuuta 2016 65-vuotiaana. Hän oli syntynyt Bagdadissa 31. lokakuuta 1950 varakkaaseen teollisuusperheeseen. Kun tapasin ujon ja pidättyväisen oloisen Zaha Hadidin Helsingissä Rakennustaiteen museossa huhtikuussa 1988 ajattelin, että tämän arkkitehdin lennokkaita suunnitelmia tuskin koskaan toteutetaan. En olisi voinut olla enempää väärässä. Mutta silloin minulla ei ollut aavistustakaan, mitä kaikkea tietokonetekniikka ja 3D-mallinnus tulevaisuudessa mahdollistaa.
-
Ilmari Susiluoto
Venäjään erikoistunut tutkija Ilmari Susiluoto kuoli vaikean neurologisen sairauden murtamana Helsingissä 30. maaliskuuta 2016. Hän oli 68-vuotias, syntynyt 15. lokakuuta 1947 Lohjalla. Susiluodon elämäntyönä oli Neuvostoliiton ja Venäjän historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden hahmottelu sekä tunnetuksi tekeminen Suomessa niin poliittiselle eliitille kuin kansallekin. Hänen mukaansa venäläisyyden historiaa ja juuria ei ymmärretä.
-
Tran Van Hue
Vietnamin väliaikaisen vallankumoushallituksen Helsingin toimiston johtaja 1970–1975 Tran Van Hue kuoli rauhallisesti kotonaan Ho Tši Minhin kaupungissa (ent. Saigon) 11. maaliskuuta 2016. Hän oli 95-vuotias, syntynyt Etelä-Vietnamissa Ben Tren maakunnassa 2. heinäkuuta 1920. Hue toimi menestyksellisesti Suomessa vaimonsa Le Thi Kimin kanssa saavuttaen suuren ystäväpiirin, johon kuului suomalaisten lisäksi mm. yhdysvaltalaisia, afrikkalaisia ja eteläamerikkalaisia.
-
Anna-Marja Angervo-Nurmi
Pianisti ja pianonsoiton opettaja Anna-Marja Angervo-Nurmi, läheisilleen Ama, kuoli 2. maaliskuuta 2016 pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 81 vuoden iässä. Angervo-Nurmi syntyi Helsingissä 9. heinäkuuta 1934. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Suomalaisesta yhteiskoulusta 1954 ja 1960-luvun alussa voitti ensin Akateemisen mestaruuden sekä valmistui Sibelius-Akatemiasta diplomipianistiksi. Sibelius-Akatemiassa hänen opettajiaan olivat professorit Ilmari Hannikainen, Erik Tawaststjerna ja Timo Mikkilä.
-
Bjarne Lindroos
Suomen huolinta-alan merkkihenkilö Bjarne Lindroos kuoli 16. maaliskuuta 2016 Helsingissä vakavaan sairauteen. Hän oli syntynyt Helsingissä 23. marraskuuta 1944. Lindroos sairasti viimeisinä vuosinaan vatsasyöpää.
-
Markku Ruohonen
Kunniatohtori, sosiaalineuvos Markku Ruohonen menehtyi lyhyen mutta ankaran taudin murtamana 12. maaliskuuta 2016. Ruohonen syntyi Loimaalla 6. maaliskuuta 1946. Hän tuli ylioppilaaksi Turun lyseosta vuonna 1965 ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1972. Ruohonen teki merkittävän uran sosiaaliturvan eri tehtävissä. Ensimmäisen kosketuksen alaan hän sai toimiessaan Turun kaupungin sosiaaliviraston osastonjohtajana vuosina 1973 – 1977. Vuonna 1977 hän siirtyi Helsinkiin Sosiaali-ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtajaksi.
-
Marjatta Sutinen
Valokuvaaja Marjatta Sutinen (o.s. Toivanen), kuoli 7. maaliskuuta 2016. Hän oli syntynyt Saarijärvellä 30. huhtikuuta 1947. Marjatta Sutinen syntyi valokuvaajasukuun, isän puolelta olivat lähes kaikki suvussa jossain tekemisissä valokuvauksen kanssa. Hänen isoisänsä perusti Saarijärvelle valokuvausliikkeen, joka sodan jälkeen siirtyi Marjatan isälle. Marjatta siirtyi heti koulun päätteeksi töihin perheen liikkeeseen, josta tuli sitten hänen elämäntehtävänsä. Aikanaan vanhempien jätettyä työelämän Marjatta jatkoi valokuvausliikkeen hoitamista yhdessä aviomiehensä Arin kanssa.
-
Nestori Kaasalainen
Suomen vanhin elossa ollut ministeri Nestori Kaasalainen kuoli 1. maaliskuuta 2016 Sipoossa 101-vuotiaana. Hän syntyi 14. helmikuuta 1915 Karjalan Kannaksella Pyhäjärven Tiituan kylässä. Kaasalainen oli kansanedustaja 21 vuotta vuodesta 1951 alkaen ja toimi mm. puhemiehistössä, valtiovarainvaliokunnan ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Maatalousministerinä hän oli Paasion I- ja Karjalainen II-hallituksissa. Kannaksen evakko suuntasi tiensä politiikkaan isoveli Väinön jalanjäljissä. Veljekset olivat kansanedustajina neljä vuotta yhtä aikaa.
-
Vilja Hägglund
Psykoanalyytikko Vilja Hägglund yntyi 23. helmikuuta 1931 Tampereella ja kuoli 15. maaliskuuta 2016 Oulussa vakavaan sairauteen 85 vuoden iässä. Hän oli psykoanalyyttisen ajattelun vahva vaikuttaja ja loi yhdessä puolisonsa Tor-Björn Hägglundin (1928–2004) kanssa uusia teoreettisia hahmotelmia. Tärkein niistä on naisen psyykkisen kehityksen sisätila -näkökulma, joka löysi paikkansa rikastamaan ajattelua ihmisyyden moninaisesta olemuksesta.
-
Imre Kertész
Unkarin kansainvälisesti tunnetuin nykykirjailija Imre Kertész kuoli torstaina aamuyöstä 31. päivänä maaliskuuta 2016 kotonaan Budapestissa. Hän oli sairastanut pitkään Parkinsonin tautia. 86-vuotiaana menehtyneen kirjailijan kuolema merkitsi yhden aikakauden loppua maailmankirjallisuudessa.
-
Jouko Kytömaa
Taidemaalari Jouko Kytömaa kuoli Jyväskylässä 5. helmikuuta 2016 84-vuotiaana. Hän oli syntynyt 17. heinäkuuta 1931 Punkalaitumella. Jouko Kytömaalla oli jo nuorena kova kipinä piirtämiseen ja maalaamiseen. Hän opiskeli kaksi vuotta kotiteollisuuskoulussa ja pääsi sen jälkeen Helsingin Taideteolliseen oppilaitokseen, josta valmistui vuonna 1958. Helsingistä löytyi myös elämänkumppani, puoliso Ulpu Kytömaa (os. Laurén). Taiteilijan ura veti Kytömaata voimakkaasti jo kuusikymmenluvulla, mutta aika ei ollut vielä silloin kypsä taiteilijaksi ryhtymiseen. Leipä oli siis tienattava muualta.
-
Marja Nuuttila-Helenius
Arkkitehti Marja Nuuttila-Helenius kuoli pitkään sairastettuaan 4. maaliskuuta 2016 83-vuotiaana. Hän oli syntynyt 28. elokuuta 1932 Helsingissä. Nuuttila-Helenius valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta 1959. Työskenneltyään eri arkkitehtitoimistoissa hän tuli Viljo Revellin arkkitehtitoimistoon 1964. Pääosan urastaan hän toimi osakkaana Revellin kuoleman jälkeen töitä jatkaneessa toimistossa Castren-Jauhiainen-Nuuttila, myöhemmin nimellä CJN Oy. Vuonna 1988 hän luopui osakkuudesta ja jäi pois aktiivisesta työelämästä.
-
Jorma Laine
Professori Jorma Laine kuoli 80-vuotiaana 4. maaliskuuta 2016 Pornaisissa. Hänen terveytensä oli viime vuosina heikentynyt nopeasti. Laine oli syntynyt Kuhmoisissa 9. huhtikuuta 1935. Nuoruutensa Laine vietti Helsingissä ja oli Munkkiniemen koulun kasvatti.
-
Veikko Niemi
Suomen kuntoutustoiminnan grand old man Veikko Niemi kuoli 93-vuotiaana 2. maaliskuuta 2016 Mikkelissä. Hän oli syntynyt Helsingin maalaiskunnassa 15. maaliskuuta 1922. Veikko Niemen elämän sisältö ja intohimo oli kuntoutus, vammaisten ihmisten auttaminen, erityisesti työhön kuntouttaminen. Niemi tiesi omasta kokemuksestaan, mitä on olla vaikeavammainen. Se oli hänen elämänsä johtotähti, se määritti arvot ja tavoitteet. Kodin köyhyys johti Niemen opiskelemaan yksityisesti ylioppilaaksi ja valmistui YKK:n ensimmäiseltä sosiaalihuoltajalinjalla sosionomiksi 1944.
-
Niko Juusela
Syöpätutkija Niko Juusela kuoli 10. maaliskuuta 2016 Turussa 14 vuotta kestäneen taistelun jälkeen aivokasvaimeen. Hän oli 31-vuotias, syntynyt 1. elokuuta 1984 Kaarinassa. Juusela valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopiston biokemian laitokselta ja kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta. Hän suoritti vaihto-opintoja ulkomailla Turkin Bilkentin yliopistossa ja Kiinassa Fudanin yliopistossa, jossa hän kirjoitti toisen pro gradu -tutkielmistaan kiinalaisen lääketeollisuuden kansainvälistymisestä. Turun biokemian laitokselle Juusela teki pro gradu -tutkielman.
-
Erkki Puolakka
Tunnettu lahtelainen yrittäjä ja kunnallispoliitikko, filosofian lisensiaatti Erkki Puolakka kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen 1. maaliskuuta 2016. Hän oli syntynyt vanhan hollolalaisen sukutilan maanviljelijäperheeseen 4. heinäkuuta 1944.
-
Jan Nemec
Tšekkiläisen elokuvan 1960-luvun uuden aallon merkittävä ohjaaja Jan Nemec kuoli 79-vuotiaana 18. maaliskuuta 2016 Prahassa, Tšekissä. Hän oli syntynyt 12. heinäkuuta 1936 Prahassa, silloisessa Tšekkoslovakiassa. Nemec valmistui Prahan elokuvakoulusta FAMU:sta 1960. Miloš Formanin, Vera Chytilován ja Jaromil Jiresin kaltaisten FAMU:n kasvattien raikkaat ohjaustyöt loivat uutena aaltona tunnetun liikkeen 1963–68. Kokeilunhaluisin liikkeessä oli Jan Nemec. Hän halveksi sosialistista realismia ja kehitteli käsitettään "puhtaasta elokuvasta", joka ilmaisisi luonteita ja tunteita.
-
Vuokko Valkamo
Opetusneuvos Vuokko Valkamo kuoli Turussa Kaskenlinnan sairaalassa 4. maaliskuuta 2016. Hän oli 76-vuotias, syntynyt Turussa 3. marraskuuta 1939. Valkamo opiskeli luokanopettajaksi ja peruskoulun ylä-asteen opinto-ohjaajaksi. Hän teki Liedossa pitkän uran opinto-ohjaajana koulutyön kehittämiseksi. Lieto oli kokeilukoulu monissa koulu-uudistuksissa, ja tätä kautta Valkamo oli läheisesti tekemisissä kouluun liittyvän uudistustyön kanssa.
-
Heikki Louhivuori
Viulutaiteilija Heikki Louhivuori kuoli 11. helmikuuta 2016. Hän oli 89-vuotias, syntynyt 27. toukokuuta 1926 Helsingissä. Pitkän uran Radion Sinfoniaorkesterissa tehneellä Heikki Louhivuorella oli tapana sanoa: ”Soitan, olen siis olemassa.” Viulunsoiton 6-vuotiaana aloittanut Louhivuori sai sysäyksen vakavammille musiikkiopinnoille oppikouluaikoinaan Norssissa. Hän pääsi siellä osalliseksi innostuneesta orkesteri-ja kuorotoiminnasta, jota silloin johti tunnettu musiikkipedagogi L. Arvi P. Poijärvi. Louhivuori aloitti vuonna 1945 opiskelun Sibelius-Akatemiassa.
-
Terttu Heinimo
Tilitoimistoyrittäjä Terttu Heinimo (os. Hietanen) kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 17. helmikuuta 2016. Hän oli kuollessaan 72-vuotias, syntynyt Helsingissä 19. syyskuuta 1943. Heinimo aloitti työuransa Suomen Yhdyspankissa, josta hän siirtyi kirjanpitotöihin tilitoimistoon ja perusti 1990-luvun alkupuolella myös oman tilitoimiston. Heinimo suhtautui työhönsä intohimolla. Tilinpäätösaikaan hän kävi nukkumassa vain kolmesta neljään tuntia ja raaski juuri ja juuri irtautua lomareissulle kesäisin. Vaativasta työstä huolimatta Heinimo oli aina valmis auttamaan läheisiään.
-
Heikki Porkola
Sarjakuvaneuvos Heikki Porkola kuoli pitkään sairastettuaan 9. maaliskuuta 2016 Oulussa. Hän oli syntynyt 23. kesäkuuta 1941 Nilsiässä. Lapsuutensa hän vietti Kiuruvedellä, jossa hänen isänsä toimi rovastina. Körttiläisen kodin perintönä hän osasi valtavan määrän Siionin virsiä, joita hän toisinaan hyvässä seurassa innostui veisaamaan. Heikki Porkola opiskeli 1960-luvulla Tampereen yliopistossa kirjastotiedettä. Valmistuttuaan hän toimi kirjastonhoitajana Kuhmossa, jonka kulttuurielämää hän piristi muun muassa toimittamalla runoantologioita.
-
Veikko Hynynen
Tullihallituksen ylijohtaja Veikko Eerik Hynynen kuoli 24. helmikuuta 2016 Helsingissä 93-vuotiaana. Hän oli syntynyt Kittilässä 15. kesäkuuta 1922. Opintie katkesi talvi- ja jatkosotiin, joihin Hynynen osallistui. Vasta sotien päätyttyä oli mahdollista alkaa Helsingin yliopistossa oikeustieteen opinnot. Ne sujuivat ripeästi ja vuonna 1949 Hynynen suoritti ylemmän oikeustutkinnon. Sodanjälkeinen opiskelijaelämä oli vilkasta, ja politiikka kiinnosti. Valmistuttuaan Hynynen lähti virkauralle.
-
Aimo Känkänen
Diplomiurkuri Aimo Johannes Känkänen kuoli 12. helmikuuta 2016 Lahdessa 93-vuotiaana. Hän oli syntynyt Muolaassa, Karjalan kannaksella 24. toukokuuta 1922. Musiikista innostunut poika aloitti musiikkiopintonsa Viipurissa vuonna 1938. Sota katkaisi opinnot, ja vuodet 1940–1944 kuluivat rintamalla. Haitarinsoitto jatkui osin myös sotien aikana ja monet veteraanit muistelivat pitkään, miten radiossa rintamalla kuulutettiin: ”Seuraavaksi Aimo Känkänen ja Metsäkukkia”.
-
Urmas Luosto
Seismisten rakennetutkimusten uranuurtajana Suomessa tunnettu professori Urmas Luosto kuoli Espoossa 23. tammikuuta 2016 80-vuotiaana. Hän oli syntynyt Ristijärvellä 30. tammikuuta 1935. Luosto opiskeli fysiikkaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi 1962. Jo ennen valmistumistaan hän aloitti työt Helsingin yliopiston seismologian laitoksessa. Hän työskenteli koko uransa seismologina, erikoistutkijana ja vuodesta 1992 laitoksen johtajana. Tästä tehtävästä Luosto jäi eläkkeelle 1998.
-
Martti Vuori
Lääketieteen ja kirurgian tohtori, lääkintäeversti, korvalääkäri Martti Vuori kuoli Turussa 8. helmikuuta 2016. Hän oli 91-vuotias, syntynyt Lammilla 29. toukokuuta 1924.
-
Arvi Jakosuo
Rehtori Arvi Jakosuo kuoli Jyväskylässä 25. helmikuuta 2016. Hän oli syntynyt Suojärven Hyrsylän mutkan Hautavaaran kylässä 16. elokuuta 1928 kolmetoistalapsiseen perheeseen.
-
Martti Kinnunen
Teollisuusneuvos Martti (Masa) Kinnunen kuoli äkilliseen sairauteen 13. helmikuuta 2016 Savonlinnassa 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt Savonlinnassa 13. lokakuuta 1933.
-
Reino Laitasalo
Taidemaalari ja -graafikko Reino Laitasalo kuoli 3. helmikuuta 2016 Riihimäellä 86-vuotiaana. Laitasalo syntyi Tampereen Pispalassa yksinhuoltajaäidin perheeseen ja lapsuuden muistot työläiselämästä elivät hänen maalauksissaan.
-
Tauno Salo
Arkkitehti Tauno Salo kuoli 7. helmikuuta 2016 Helsingissä 93-vuotiaana. Hän oli syntynyt Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 1922. Salo astui armeijan palvelukseen 15. heinäkuuta 1941 ja toimi jatkosodan aikana jaosupseerina ja tulenjohtajana. Hän osallistui puolustustaisteluihin muun muassa Valkeasaarella ja Viipurinlahdella ja sai luutnantin arvon 19.10.1944 juuri ennen kotiuttamista, ja yliluutnantin arvon 1968. Salo valmistui arkkitehdiksi Helsingissä Teknillisestä korkeakoulusta. Hän teki elämänuransa Keskus-Sato Oy:ssä, jossa hän aloitti arkkitehtina 1953.
-
Tapio Törmä
Professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Tapio Törmä kuoli Turussa 9. helmikuuta 2016. Hän oli syntynyt Turussa 6. helmikuuta 1920. Törmä aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Ne keskeytyivät äkisti talvisodan syttymiseen 1939. Välirauhan ja jatkosodan aikana hän kuitenkin pystyi jatkamaan opiskelua. Kannaksen suurtaisteluissa 1944 nuori kandidaatti toimi pataljoonanlääkärinä kenraali Laguksen Panssaridivisioonassa. Siviiliin päästyään Törmä asettui Helsinkiin. Valmistuttuaan lisensiaatiksi 1947 hän erikoistui neurokirurgiaan Punaisen Ristin sairaalassa (Töölön sairaala).
-
Hilary Putnam
Yhdysvaltalainen filosofi Hilary Putnam kuoli 13. maaliskuuta 2016 muutama kuukausi ennen 90-vuotispäiväänsä. Hän oli syntynyt Chicagossa 31. heinäkuuta 1926. Putnam kuului toisen maailmansodan jälkeisen filosofian merkittävimpiin ajattelijoihin. Hän kirjoitti ja debatoi uraauurtavalla tavalla lähes kaikilla filosofian osa-alueilla. Poikkeuksellisen tuottelias Putnam käsitteli metafysiikkaa, tietoteoriaa, matematiikan ja tieteenfilosofiaa, kielifilosofiaa, mielenfilosofiaa ja uskonnonfilosofiaa.
-
Peter Maxwell Davies
Syöpä voitti lopulta. Raju avantgardisti ja kuningatar Elisabet II:n pitkäaikainen hovisäveltäjä Peter Maxwell Davies kuoli maanantaina 14. maaliskuuta 2016 81-vuotiaana. Hän oli syntynyt 8. syyskuuta 1934. Vielä joulukuussa 2013 hän riemuitsi Helsingin Sanomien haastattelussa leukemian väistymisestä sytostaattihoitojen jälkeen. Maxwell Daviesin musiikilliset lahjat paljastuivat nelivuotiaana, ja vähän myöhemmin hän koki avainkokemuksen, kun lähitalot syttyivät tuleen Hitlerin pommituksissa ja vanhemmat laittoivat hänet kellariin kuuntelemaan 1920- ja 1930-lukujen tanssimusiikkia.
-
Naná Vasconcelos
Moninkertaisesti palkittu brasialainen muusikko Naná Vasconcelos kuoli 9. maaliskuuta 2016 kotikaupungissaan Brasilian Recifessa, jossa oli syntynyt 2. elokuuta 1944. Hän oli 71-vuotias ja koko nimeltään Juvenal de Holanda Vasconcelos. Puoli vuotta sitten todettuun keuhkosyöpään kuollut Vasconcelos levytti ja esiintyi viimeiseen saakka. Hän oli viimeistelemässä juuri albumiaan ja aikoi aloittaa seuraavan kiertueen huhtikuussa Japanista, kitaristi Egberto Gismontin kanssa. Maailmaa laajasti kiertänyt Vasconcelos oli poikkeuksellisen moneen musiikkityyliin venynyt lyömäsoittaja.
-
Kusti Jalkanen
Tutkimusjohtaja Kusti Jalkanen kuoli 1. tammikuuta 2016 Helsingissä. Hän oli 89-vuotias, syntynyt 28. maaliskuuta 1926 Vaasassa. Jalkanen valmistui Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta puunjalostusosastolta diplomi-insinööriksi 1952. Hän aloitti uransa vaneriteollisuudessa Enso-Gutzeit Oy-ssä ja Mahogany Oy:ssä ja toimi sen jälkeen Savo Oy:n paikallisjohtajana Kuopiossa.
-
Arto Jokinen
Miestutkija Arto Jokinen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 19. helmikuuta 2016. Hän oli 51-vuotias, syntynyt 19. marraskuuta 1964 Järvenpäässä. Jokinen valmistui Tampereen yliopistosta filosofian lisensiaatiksi 1999. Tutkintoon vaadittavat jatko-opinnot hän suoritti naistutkimuksesta. Naistutkimukseen, ja sen myötä miestutkimukseen, tutustuminen oli käänteentekevää hänen uralleen. Kysymykset sukupuolesta ja erityisesti mieheydestä ja maskuliinisuudesta eivät jättäneet häntä enää rauhaan. Tutkijana Jokinen oli suomalaisen miestutkimuksen tärkeimpiä ellei tärkein vaikuttaja.
-
Pat Conroy
Yhdysvaltojen etelävaltioiden pidetyimpiin nykykirjailijoihin lukeutunut Pat Conroy kuoli 4. maaliskuuta 2016 kotonaan Beaufortissa, Etelä-Carolinassa. Hän oli 70-vuotias ja sairasti haimasyöpää. Donald Patrick Conroy oli syntynyt 26. lokakuuta 1945 Atlantassa, Georgiassa. Conroyn tunnetuin romaani on rehevä ja tunteikas Vuorovetten prinssi (1986), jossa päähenkilö työstää rankan perhetaustansa jättämiä haavoja.
-
Sinikka Pylkkänen
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen pitkäaikainen sihteeri, varatuomari Sinikka Pylkkänen (o.s. Heiskanen) kuoli 86-vuotiaana Helsingissä 24. helmikuuta 2016. Hän oli syntynyt Ristiinassa 21. toukokuuta 1929. Pylkkänen suoritti Helsingin yliopistossa lainopin kandidaatin tutkinnon ja sai varatuomarin arvon 1959.
-
Nikolaus Harnoncourt
Itävaltalainen kapellimestari Nikolaus Harnoncourt kuoli 5. maaliskuuta 2016. Hän oli syntynyt 6. joulukuuta 1929 Berliinissä ja oli kuollessaan 86-vuotias. Harnoncourt oli yksi 1900-luvun puolivälissä voimistuneen vanhan musiikin liikkeen keskeisiä hahmoja. Ikätoverinsa Gustav Leonhardtin (1928–2012) ohella hänestä tuli merkittävä esikuva myös seuraavalle vanhan musiikin spesialistien sukupolvelle.
-
Esa Rahunen
Kesälahden kalastajien johtaja Esa Rahunen kuoli vaikean sairauden murtamana 21. helmikuuta 2016. Hän oli syntynyt 7. kesäkuuta 1955. Rahunen kehitti Puruveden ja maakuntamme kalataloutta osallistumalla itse pyyntiin, innovaatioihin sekä panostuksellaan muun muassa Itä-Suomen kalatalousryhmän, Puruveden kalastusalueen, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksen, Pyhäjärvi-Puruvesi -kalastusalueen toimintoihin.
Hae muistokirjoitus
Voit hakea muistokirjoitusta nimen, paikkakunnan ja ammatin perusteella.
Kirjoita muistokirjoitus
Kirjoita ja lähetä muistokirjoitus julkaistavaksi Muistot-palvelussa.