Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallitus leikkaa pienituloisilta, mutta välttelee sen sanomista suoraan

Indeksisäästöjen korvaamiseksi tehdään ”vähennys vastaaviin menoihin” eli muun muassa kansaneläkkeisiin ja lapsilisiin.

Kotimaa
 
Leif Rosas
Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb kehysriihen tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb kehysriihen tiedotustilaisuudessa tiistaina. Kuva: Leif Rosas

”Onko niitä nyt 25 eri kohdetta? Ne löytyy helposti sitten teille”, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk) eilen hallituksen tiedotustilaisuudessa, kun toimittaja kysyi, mistä eri indeksisidonnaisista menoista leikataan.

Kyseessä ei ole mikään pieni leikkaus, vaan yhteensä 195 miljoonaa euroa.

Miksi ihmeessä Sipilä ei voinut luetella näitä menoja, kun hän varmasti ne hyvin tiesi? Tai ainakin suurimmat niistä?

Varmaankin siksi, että hallitus tiesi leikkaavansa perheiltä ja pienituloisilta ihmisiltä. Oli kivempaa luetella tarkasti kaikki ne tie- ja pikaratikkahankkeet, joita hallitus lähtee nyt rahoittamaan.

Kerrotaan nyt vielä Sipilän puolesta, mitkä kaikki etuudet ovat kyseessä. Kelan sivuilta löytyy kattava lista.

Kyseessä ovat ainakin lapsilisät, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha, kansaneläke, takuueläke, rintamalisä, vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki, lesken alkueläke ja jatkoeläke sekä sotilasavustuksen perusavustus.

Kaikkia näitä siis leikataan 0,85 prosenttia nykyisestä tasostaan.

Leikkausten kohteina ovat satojen tuhansien suomalaisten saamat tuet. Lapsilisiä maksetaan yli 550 000 perheelle, työmarkkinatukea melkein 200 000 työttömälle, kansaneläkettä 616 000 eläkeläiselle.

Tämän lisäksi opintotukea leikataan, vaikka se ei olekaan indeksisidonnaista.

Toimeentulotukeen ei kosketa.

Myös monet valtion menot on sidottu indeksiin, esimerkiksi valtion kunnille maksamat valtionosuudet. Niitäkin leikataan 0,85 prosenttia nykyisestä tasosta.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen menot on myös sidottu indeksiin, mutta niiden suhteen hallitus on nyt armollinen: se kompensoi kehyspäätöksen uuden indeksisäästön vaikutukset opetusministeriön valtionosuusindeksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahaindeksiin täysimääräisesti ylimääräisellä 37 miljoonan euron vuosittaisella määrärahalla.

Muille ei kompensoida. Kyseinen 0,85 prosentin leikkaus on toki pieni eikä ainakaan hyvätuloisen taloutta suista raiteiltaan. Jos yhden lapsen 95,75 euron lapsilisää leikkaa 0,85 prosenttia, se tarkoittaa 82:ta senttiä kuukaudessa.

Tämä on juustohöylän ideakin. Pieniä euromääräisiä säästöjä nirhitään valtavasta etuuspohjasta, ja kas, koossa on melkein 200 miljoonaa euroa.

Pienituloiselle kuitenkin jokainen euro merkitsee. Heille tuli jälleen kutsu talkoisiin, kun indeksijäädytykset eivät tuottaneet riittävää tulosta.

Pääministeri olisi voinut kertoa tämän tarkemmin, mutta hän näytti noudattavan yritysviestinnän periaatteita, joissa huonot uutiset kätketään hyvien uutisten vyörytykseen.

Entäpä Sipilän lupaus, että ”ne löytyy helposti sitten teille”, siis tiedot mistä etuuksista on kyse?

Vuosi sitten tehdyn hallitusohjelman liitteessä on viittaus näihin etuuksiin näin:

”KEL/KHI-perusteiset indeksikorotukset jätetään toteuttamatta v. 2016. Tämän jälkeen korotukset tehdään oletetun äärimaltillisen palkkaratkaisun mukaisesti 2017-2019. Laskelman arviona on käytetty aiemman ratkaisun perusteella tasoa 0,4 %:ia. Mm. 33.10.53, 33.10.54, 33.10.55, 33.20.50, 33.20.51, 33.20.52, 33.20.55, 33.20.56, 33.30.60, 33.40.60, 33.50.50, 33.50.51.”

Numerot ovat viittauksia budjettikirjaan.

Pyysin valtiovarainministeriöstä varmistukseksi kattavaa listaa näistä etuuksista ja menoista numerosarjojen sijaan. Etuudet ja menot pystyy toki helposti pläräämään budjetista ja päättelemään edellä kuvatun tapaisesti, jos yhtään seuraa talous- ja sosiaalipolitiikkaa, mutta varmistus on aina varmistus.

Ensin valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö Liinu Lehto kieltäytyi vedoten siihen, että tarkempia tietoja ja lukuja ei voi antaa, ennen kuin julkisen talouden suunnitelma on julkinen eli hyväksytty valtioneuvostossa 14. huhtikuuta.

Lehdolta tuli myöhemmin pienen painostuksen jälkeen lista numerosarjojen sisällä olevista etuuksista. Lista vahvistaa, että leikkauskohteina ovat edellä mainitut yleiset etuudet.

Ihmetyttää, miksi niitä ei voinut saman tien listata myös hallituksen eilisessä tiedotteessa.

Korjaus 6.4.2016 kello 19.25: Jutun laskuri liioitteli aiemmin leikkausten määrää. 0,85 prosentin sijaan se laski leikkaukset 1,5 prosentin mukaan. Laskuri on nyt korjattu.

Tämä aihe on tärkeä, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Klikkaamalla sulkaa kerrot toimitukselle, että juttu on tärkeä.

Kiitos mielipiteestäsi!

HS kokeilee sijainnin perusteella kohdistettuja uutisia. Arvostaisimme palautettasi!

* Pakolliset kentät

Uusimmat