5 verkkomainonnan trendiä
Miksi yksi nettimainos koukuttaa ja toinen ärsyttää? Vastaukset antaa ruotsalaisen nettimainonnan ratkaisuja tarjoavan Adssets Ab:n toimitusjohtaja Rickard Ebersjö.
1. Laadukas sisältö tarjoillaan sopivassa kontekstissa
Sisältö on kuningas - vanha totuus pätee edelleen. Mainos on sen näkijälle automaattisesti relevantti, jos se on sijoitettu kiinnostavaan mediaympäristöön.
”Iltapäivälehtien lukija käy sivuilla 5 – 10 kertaa päivässä, koska haluaa seurata uutistapahtumia. Myös nettimainosten on muututtava pitkin päivää. Lukija ei halua nähdä samaa mainosta monta kertaa päivässä”, muistuttaa Rickard Ebersjö.
2. Nettimainokset kohdennetaan automaattisesti
Uusien teknisten ratkaisujen ansiosta mainostaja voi ostaa tietyn määrän katselukertoja kohderyhmän suosimasta nettimediasta. Kyseeseen tulevat mediat, joiden sivuilla lukijat varmasti käyttävät aikaa.
”Automaattisesti kohdennetut mainokset ovat vielä tuore juttu. Suomessa niiden hyödyntämisessä pisimmällä on Sanoma”, Rickard kertoo.
3. Liikkuvan kuvan murros pakottaa uusiin ratkaisuihin
Liikkuvan kuvan räjähtäminen mediasaiteilla näkyy suoraan mainossisällöissä. Printtimediatalot ovat lisänneet osuutta liikkuvan kuvan katselusta.
” Kaikenlaiset videoformaatit ovat lisääntyneet. Markkinoijien on ollut pakko keksiä yhdessä medioiden kanssa uusia ratkaisuja”, hän toteaa.
4. Pelien vetovoima siirtyy mainoksiin
Pelien logiikka on mahdollista siirtää mainoksiin. Kuluttajan aktivoiva ratkaisu, kuten kysely tai äänestys, luo parhaimmillaan positiivista ja pysyvää kiinnostusta brändiä kohtaan.
”Katsoja antaa oman panoksensa ja saa välittömän palkinnon. Kyseessä on iso nouseva trendi, johon mainostajatkin ovat heräämässä”, Rickard sanoo.
5. Data analysoidaan – ei isosti – vaan fiksusti
Liian usein mainostajat etsivät neulaa heinäsuovasta. Big datan sijaan pitäisi puhua relevantista datasta.
”Mainostajat eivät tiedä mitä hakevat. He ovat keskittyneet liikaa ostoprosessiin. Ajatellaan, että tietyt kohderyhmät on jo tavoitettu ja se riittää”, Ebersjö ihmettelee.
Sisältö on kuningas - vanha totuus pätee edelleen. Mainos on sen näkijälle automaattisesti relevantti, jos se on sijoitettu kiinnostavaan mediaympäristöön.
”Iltapäivälehtien lukija käy sivuilla 5 – 10 kertaa päivässä, koska haluaa seurata uutistapahtumia. Myös nettimainosten on muututtava pitkin päivää. Lukija ei halua nähdä samaa mainosta monta kertaa päivässä”, muistuttaa Rickard Ebersjö.
2. Nettimainokset kohdennetaan automaattisesti
Uusien teknisten ratkaisujen ansiosta mainostaja voi ostaa tietyn määrän katselukertoja kohderyhmän suosimasta nettimediasta. Kyseeseen tulevat mediat, joiden sivuilla lukijat varmasti käyttävät aikaa.
”Automaattisesti kohdennetut mainokset ovat vielä tuore juttu. Suomessa niiden hyödyntämisessä pisimmällä on Sanoma”, Rickard kertoo.
3. Liikkuvan kuvan murros pakottaa uusiin ratkaisuihin
Liikkuvan kuvan räjähtäminen mediasaiteilla näkyy suoraan mainossisällöissä. Printtimediatalot ovat lisänneet osuutta liikkuvan kuvan katselusta.
” Kaikenlaiset videoformaatit ovat lisääntyneet. Markkinoijien on ollut pakko keksiä yhdessä medioiden kanssa uusia ratkaisuja”, hän toteaa.
4. Pelien vetovoima siirtyy mainoksiin
Pelien logiikka on mahdollista siirtää mainoksiin. Kuluttajan aktivoiva ratkaisu, kuten kysely tai äänestys, luo parhaimmillaan positiivista ja pysyvää kiinnostusta brändiä kohtaan.
”Katsoja antaa oman panoksensa ja saa välittömän palkinnon. Kyseessä on iso nouseva trendi, johon mainostajatkin ovat heräämässä”, Rickard sanoo.
5. Data analysoidaan – ei isosti – vaan fiksusti
Liian usein mainostajat etsivät neulaa heinäsuovasta. Big datan sijaan pitäisi puhua relevantista datasta.
”Mainostajat eivät tiedä mitä hakevat. He ovat keskittyneet liikaa ostoprosessiin. Ajatellaan, että tietyt kohderyhmät on jo tavoitettu ja se riittää”, Ebersjö ihmettelee.
Jaa: