MAINOS. Säästäjä sijoittaa tulevaisuuteensa. Harkiten sijoitettuna säästösumma säilyttää arvonsa ja jopa kasvaa, koska koroillekin kertyy korkoa.

Yksi kerää vararahastoa, toinen eläkettä ja kolmas pientä pesämunaa. Tuoreen tutkimuksen* mukaan valtaosa suomalaisista eli 72% on kiinnostunut säästämisestä. Kunkin tavoitteena on taloudellisesti huoleton tulevaisuus. S-Pankin päästrategi Vesa Engdahl uskoo, että valtaosa työssäkäyvistä suomalaisista pystyisi säästämään pitkäjänteisesti, ja moni säästääkin. 50 tai 100 euroa – jopa enemmän – sujahtaa huomaamattomasti säästökohteeseen joka palkkapäivä.

”Luovut tämän päivän nautinnosta, jotta saisit huomenna suuremman nautinnon”, Engdahl toteaa säästämisen periaatteen.

Korkoa korolle -periaate puree parhaiten, kun säästöaika venyy vuosikymmeniksi. Muutaman kympinkin lahjat lapselle avattuun rahastoon ehtivät tuottaa sievoisen summan jo pelkän lapsuuden aikana – puhumattakaan puolesta vuosisadasta.

Mitä aiemmin aloitat, sitä enemmän saat

Säännöllinen kuukausisäästäjä voi saada säästämänsä summan takaisin jopa moninkertaisena, koska korkoa kertyy vuosi vuodelta isommalle summalle. Sitä kertyy niin säästetylle summalle kuin edellisten vuosien koroillekin. Korkoa korolle -periaate puree parhaiten, kun säästöaika venyy vuosikymmeniksi. Muutaman kympinkin lahjat lapselle avattuun rahastoon ehtivät tuottaa sievoisen summan jo pelkän lapsuuden aikana – puhumattakaan puolesta vuosisadasta.

”Säästäminen ei ole koskaan sadan metrin pikamatka vaan maratonjuoksu”, Engdahl huomauttaa.

Hän kannustaa nuoria säästämään heti ensimmäisestä palkasta alkaen. Engdahl laskee pitkän säästöajan eduksi myös sen, että ajalla on tapana tasoittaa heilahteluja sijoitusmarkkinoilla. Siksi varovainenkin säästäjä saattaa sietää nuorena melko suuria riskejä ja tavoitella jopa 7–10 prosentin tuottoa, joka on tyypillinen suorille osakesijoituksille sekä osakerahastoille.

Kolmekymppisenä aloittanut pitkäjänteinen säästäjä ehtii hyötyä muhkeista korkojen koroista, ja siitä, miten aika tasoittaa riskiä.
- Vesa Engdahl

Osa säästöön ruuhkavuosinakin

Kolme–nelikymppisen mieleen säästäminen tuskin tulee, jos tulot hupenevat kasvavan perheen kasvaviin tarpeisiin. Siitä huolimatta Engdahl kannustaa miettimään, liikenisikö rahaa säästöön.

”Nykyisillä lainankoroilla sijoittaminen kannattaa asuntolainan rinnallakin.”

Eikö kuitenkin kannattaisi odottaa ruuhkavuosien ohi? Engdahlin mukaan ei, koska kolmekymppisenä aloittanut pitkäjänteinen säästäjä ehtii hyötyä muhkeista korkojen koroista ja siitä, miten aika tasoittaa riskiä. Lisäksi riskiä voi tasoittaa hajauttamalla sijoituksia eri kohteisiin sekä osake- että korkomarkkinoilla.

Eläkeikää hipova säästäjä saa Engdahlilta vielä varovaisempia neuvoja.

”Silloin ei enää haeta tuottoa vaan maltillista riskiä, jotta saa rahat käyttöön sillä hetkellä, kun haluaa”, hän sanoo.

Samat neuvot hän osoittaa kaikenikäisille, jotka säästävät lähitulevaisuuden menoihin, esimerkiksi asuntoon, autoon tai lomamatkaan, tai yllättävän työttömyyden varalle.

Engdahl kehottaa jokaista säästäjää tutustumaan eri säästökohteisiin ja valitsemaan kohteen oman tuotto-odotuksen ja riskinottohalukkuuden mukaan. Hän korostaa, että kyse ei ole vain säästäjän iästä vaan tämän elämäntilanteesta ja persoonallisuudesta.

”Yöunia ei pidä koskaan menettää sijoitusten takia.”

Suuri osa suomalaisista säästää edelleen pankkitilille, jolta korkoja ei juurikaan heru.

Älä anna inflaation syödä säästöjäsi

Suuri osa suomalaisista säästää edelleen pankkitilille, jolta korkoja ei juurikaan heru.

”Tilillä on hyvä olla puskuri yllättävien menojen varalta, mutta pitkäjänteiseen, tuottavaan säästämiseen pankkitili ei sovi”, Engdahl sanoo. Säästösumman pitäisi tuottaa vähintään inflaation verran, jotta sen ostovoima säilyisi. Juuri nyt inflaatio ei uhkaa, mutta Engdahl ei tuudittautuisi tähän, varsin poikkeukselliseen tilanteeseen.

”Euroopan keskuspankin tavoite on pitää inflaatio parissa prosentissa pitkällä aikavälillä, joten siihen ollaan menossa.”

Kahden prosentin inflaatio syö korottomista säästöistä kolmanneksen 20 vuodessa.

Testaa, millainen säästäjä sinä olet muihin verrattuna

*Lähde: Suomitutka-tutkimus 2015