Ympäristö

Ympäristövastuumme on vastuuta jokapäiväisestä toiminnastamme. Kierrätyksen edistäminen, kuljetusten virtaviivaistaminen ja painojen ympäristövaikutusten vähentäminen esimerkiksi paperin ja muiden painomateriaalien käyttöä tehostamalla ovat Sanoman kannalta erityisen tärkeitä ympäristökysymyksiä. Toimistoissamme tavoittelemme parempaa energiatehokkuutta ja rohkaisemme henkilöstöämme huomioimaan ympäristönäkökulmat.

Helsingin Sanomat

Suomi

Vastuullinen paperinhankkija

Vastuullisesti tuotettu paperi on Sanoman tärkein raaka-aine. Vuonna 2013 ostimme 198 200 tonnia paperia, ja paperin osuus konsernin vuosikuluista oli noin 5 prosenttia.

Suurena paperin ostajana Sanoma edellyttää käyttämiltään toimittajilta vastuullista puunhankintaa ja yhteiskunnallisten näkökulmien huomiointia. Konserni on laatinut paperinostoperiaatteet, joita sovelletaan kaikkeen paperinhankintaan. Niillä varmistetaan, että hankittu paperi on tuotettu vastuullisesti. Kaikkien raaka-aineiden hankinnassa tavoitteenamme tavoitteena on hyödyntää liiketoimintaryhmien välisiä synergiaetuja.

Sanoman paperinkulutus, tonnia *	2013	2012	2011	2010	2009
Sanomalehtipaperi	62 500	74 200	78 600	83 500	87 000
Aikakauslehtipaperi	113 400	122 400	126 200	131 000	129 000
Hieno- ja kirjapaperi, kartongit	21 500	23 600	20 200	21 000	21 000
Kirjansidontapahvi	800	700	800	850	800
Yhteensä	198 200	220 900	225 800	236 350	237 800

* Sisältää sekä konsernin omissa painoissa käytetyn että muualla painettuja tuotteita varten hankitun paperin.

Sanoma edellyttää käyttämiltään toimittajilta vastuullista puunhankintaa ja yhteiskunnallisten näkökulmien huomiointia. Ostettavasta paperista tarkastellaan raaka-aineen laillisuutta ja alkuperää, kestävää metsänhoitoa (metsäsertifiointi), valmistuksen ympäristövaikutuksia sekä sosiaalista vastuuta.

Paperinostoperiaatteet pähkinänkuoressa:

— Edellytämme, että kaikki toimitettu paperi on laillisista lähteistä
— edellytämme , että puuraaka-aineen alkuperä on tiedossa ja todennettavissa
— Edellytämme, että toimittaja kunnioittaa ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä noudattaa näihin liittyviä
— Suosimme toimittajia, joilla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO 14001
— Suosimme hankinnoissamme sertifioidusta kuidusta valmistettua paperia

Paperihankintaperiaatteet

Painotoiminta

Sanoma omistaa painoa Suomessa. Sanomapainon sanomalehtipainot sijaitsevat Vantaalla, Forssassa, Varkaudessa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Bookwellin kirjapainot sijaitsevat Porvoossa ja Juvalla.

Kaikissa painoissa kehitetään jatkuvasti toimintatapoja ja tuotantoprosesseja. Ympäristöä vähän kuormittava, laadukas ja häiriötön toiminta on kaikkein kannattavin ja tehokkain tapa toimia.

Viisi painoa kattava Sanomapaino on Suomen johtava sanomalehtipainaja. Kesäkuusta 2010 lähtien Sanomapainolla on ollut käytössään sertifioitu hallintajärjestelmä ympäristöasioiden, laadunhallinnan ja työturvallisuuden ohjaamisessa. Laatusertifikaatti (ISO 9001), ympäristösertifikaatti (ISO 14001) ja työturvallisuussertifikaatti (OHSAS 18001) kattavat Sanomapainon kaikki viisi painolaitosta. Myös Bookwellin kirjapainoilla on pitkät perinteet ympäristötoiminnassa. Bookwell tarjoaa myös asiakkailleen ratkaisuja ympäristökuorituksen arviointiin. Bookwellin ekolaskurilla asiakas voi laskea kirjan painamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ja näin ollen ottaa ympäristönäkökulman huomioon hankinnoissaan.

Muissa maissa painaminen on ulkoistettu luotettaville kumppaneille. Niiltä edellytetään hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Vuonna 2010 suoritetun kyselyn perusteella 42,5 %:lla kumppanipainoista oli käytössään ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä.

Bookwellin ekolaskuri

Sanomapainon ympäristöesite

Kuljetukset

Sanoma pyrkii hoitamaan kuljetukset logistisesti, taloudellisesti ja ekologisesti tehokkaalla tavalla.

Sanomalehtikuljetuksissa Sanoma Newsin merkittävin yhteistyökumppani on Itella. Helmikuusta 2011 alkaen Sanoman Itellan kuljetuksista tuli osa Itella Green -palvelua. Kuljetukset ovat hiilineutraaleja eli niiden ympäristövaikutukset kompensoidaan täysimääräisesti ilmastoprojektien kautta. Sanoman hiilidioksidipäästöt vähenivät yli 900 tonnia Itella Green -kuljetusten ansiosta.

Suomessa Sanomaan kuuluva Lehtipiste hoitaa kaikkien kustantajien aikakauslehtien irtonumeroiden ja iltapäivälehtien yhteiskuljetukset. Lehtipiste kerää myymättä jääneet lehdet myyntipisteistä normaalin jakelukierroksen yhteydessä ja toimittaa ne uusiokäyttöön.

Myös Sanoma Median eri toimintamaissa lehtien irtonumerokuljetukset hoidetaan yhdessä muiden kustantajien kanssa. Konsernin periaatteena on, että sen tuotteita kuljettavat vain arvostetut ja ammattimaiset kumppanit.

Sanoman tuotteet ja palvelut

Paino- ja digitaalisilla tuotteillamme on eriasteisia ympäristövaikutuksia. Olemme tutkineet erityisesti painotuotteidemme päästöjä ja seuraamme digitaalisiin tuotteisiin liittyvää tutkimusta. Kuluttajat voivat osallistua ympäristöystävällisemmän median ylläpitoon esimerkiksi varmistamalla paperin asianmukaisen kierrätyksen.

Vuonna 2011 osallistuimme eurooppalaiseen media- ja ICT-alojen Digital Media Delivery –tutkimukseen, jonka lopputulemana luotiin erilaisia työkaluja ja ohjeistuksia, joiden avulla yritykset voivat arvioida hiilipäästöjään jokapäiväisessä toiminnassaan.

Sanoma-ja aikakauslehden hiilijalanjälki

Yksi broadsheet-mallinen Helsingin Sanomat -lehti tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä noin 180 grammaa. Yhdestä NYT-liitteen numerosta aiheutuu 75 g kasvihuonepäästöjä (CO2e).*

* Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteesta sen elinkaaren
aikana aiheutuneiden kasvihuonekaasujen määrää.

Helsingin Sanomat tutki painetun sanomalehden ja NYT-liitteen kasvihuonekaasupäästöjä vuosina 2009–2010. Laskelmat tehtiin ”metsästä asiakkaalle”, sisältäen sanomalehtipaperin valmistuksesta, painamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneet päästöt.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) kanssa, ja se perustui VTT:n tutkimukseen suomalaisen sanomalehden keskimääräisestä hiilijalanjäljestä. Helsingin Sanomien päästöjen laskemiseksi kerättiin tietoa paperitehtailta, painolaitoksilta ja eri tietokannoista. Laskelmissa ei otettu huomioon päästöjä, jotka syntyvät lehden lukemisen jälkeen. Laskelmissa käytetyssä broadsheet-mallisessa Helsingin Sanomissa oli 51 sivua ja se painoi 243 g. NYT-liite painoi 133 g ja siinä oli 53 sivua.

Paperinvalmistuksessa ja painamisessa käytetty energia on merkittävin aikakauslehden hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä. Suomalaisen aikakauslehden keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 230g CO2e.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on tutkinut myös suomalaisen viikkoaikakauslehden hiilijalanjälkeä vuonna 2009. Tutkimus käsitti lehden koko elinkaaren metsästä lähtien, mukaan lukien kuljetukset ja raaka-aineen valmistus. Toimitustyö ei sisältynyt laskelmiin. Laskelmissa viikkoaikakauslehdessä oli 86 sivua ja se painoi 250g.

Q&A: Mitä luvut tarkoittavat käytännössä?

• Mihin niitä voi verrata?

Yhdestä kotiin kannetusta painetun sanomalehden numerosta tai yhdestä aikakauslehden numerosta aiheutuu suunnilleen yhtä paljon hiilipäästöjä kuin yhdestä autolla ajetusta kilometristä. Kotitalouksiin kannettujen sanomalehtien ja painettujen mainosten osuus kotitalouksien kaikista kasvihuonepäästöistä on alle yksi prosentti. Suurimmat päästöt aiheutuvat asumisesta, elintarvikkeista ja kuljetuksista. (ENVIMAT) study 2009)

• Miksi sanomalehden ja aikakauslehden tulokset poikkeavat hieman toisistaan?

Erot johtuvat pääasiassa erilaisesta paperista ja painomenetelmistä ja hieman erilaisesta kierrätysasteesta.

• Miten lukijat voivat pienentää hiilijalanjälkeä?

Monin tavoin! Kuluttaja voi vaikuttaa jopa 20 prosenttiin painotuotteen hiilijalanjäljestä. Aikakaus- ja sanomalehtien kierrätys on paras vaihtoehto. Aikakauslehdissä on paljon ensikuitua, joka sopii hyvin kierrätykseen ja uusiokäyttöön.

Hakulomake

Ympäristö

Ympäristö