Konsernin emoyhtiön rahoitusyksikkö vastaa keskitetysti konsernin rahoituksesta. Rahoitusyksikkö toimii operatiivisten yksiköiden vastapuolena ja hoitaa keskitetysti ulkoisen rahoituksen sekä vastaa rahavarojen hoidosta ja ulkoisista suojaustoimenpiteistä. Keskittämisen tavoitteena on ehdoiltaan joustava ja kilpailukykyinen rahoitus, kassanhallinnan optimointi ja kustannussäästöt sekä tehokas rahoitusriskien hallinta.
Sanoman rahoitusriskejä ovat korko-, valuutta-, likviditeetti- ja luottoriskit. Riskienhallinnan tavoitteena on suojata konsernia olennaisia riskejä vastaan. Sanoman hallitus on vahvistanut yksikön toimintaohjeet konsernin rahoituspolitiikassa.
Sanoman keskipitkän aikavälin tavoitteena on taloudellisen joustavuuden varmistamiseksi palauttaa pääomarakenne, joka vastaa investment grade -luokitusta. Tällä varmistetaan kustannuksiltaan edullisen rahan saatavuus. Rahoitusriskejä voidaan hallita erilaisilla rahoitusinstrumenteilla ja johdannaisilla, joiden käyttö, vaikutus ja markkinaarvostus ovat selkeästi todettavissa.
Tilikauden aikana konserni käytti koron- ja valuutanvaihtosopimuksia rahoitusriskeiltä suojautumiseen.
Korkoriski
Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Korkoriskiä hallitaan pitämällä osa lainoista kiinteäkorkoisina. Korkoriskiltä suojaudutaan lisäksi käyttämällä korkojohdannaisia.
Valuuttariski
Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista. Konserniyhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Euroalueen ulkopuolisten maiden (maat, joissa valuutta ei ole sidottuna euroon) liiketoimintojen osuus liikevaihdosta on 8,5 % (2013: 12 %) ja koostuu pääasiassa Venäjän ruplan, Puolan zlotyn sekä Ruotsin kruunun määräisistä myyntivaluutoista. Merkittävin osa vuoden 2015 transaktio-riskistä syntyy Yhdysvaltain dollarin määräisistä ohjelmaoikeuksien ostoista. Konserni on suojautunut merkittäviltä transaktioriskeiltä käyttämällä valuutanvaihtosopimuksia. Mikäli edellämainitut valuutat heikentyisivät 10 % euroon nähden, valuutanvaihtosopimusten arvonmuutoksen vaikutus rahoituskuluihin olisi -8,6 milj. euroa (2013: -12,9 milj.). Mikäli valuutat vahvistuisivat 10 % euroon nähden, vaikutus rahoitustuottoihin olisi 8,6 milj. euroa (2013: 12,8 milj.). Johdannaisopimukset suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, joten niiden arvonmuutos kumoutuu kassavirran arvonmuutoksella. Ukrainan lopetettavalle tytäryhtiölle annettu laina käsitellään osana nettoinvestointia ja lainasta syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan.
Konserni on alttiina myös translaatioriskille, joka syntyy ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Mikäli raportointivaluutat heikentyisivät 10 % euroon nähden, vaikutus liikevaihtoon olisi -15,8 milj. euroa (perustuen 31.12.2014 lukuihin) (2013: -28,3 milj. euroa). Mikäli raportointivaluutat vahvistuisivat 10 % euroon nähden, vaikutus liikevaihtoon olisi 19,3 milj. euroa (2013: 34,6 milj. euroa). Ruplan heikkenemisestä johtuen Venäjän liiketoiminnan euromääräinen liikevaihto laski 4,5 milj. euroa vuonna 2014. Valuuttamarkkinoiden kehittymättömyys Venäjällä ja itäisessä Keski-Euroopassa heikentää suojausmahdollisuuksia. Merkittävät valuuttakurssimuutokset Venäjällä ja itäisessä Keski-Euroopassa saattavat kuitenkin vaikuttaa kyseisen alueen liiketoimintaan kohdistuviin liikearvoihin. Translaatioriskiä ei suojattu tilikaudella 2014.
Likviditeettiriski
Likviditeetti- eli maksuvalmiusriski liittyy velkojen hoitoon, investointien maksuun ja käyttöpääoman riittävyyteen. Sanoma pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille. Nostamattomia komittoituja luottolimiittejä tulee olla riittävästi kattamaan suunnitellut rahoitustarpeet, lainojen lyhennyserät sekä liikkeeseenlasketut yritystodistuslainat. Likviditeettiriskiä seurataan päivittäin kahden viikon ennusteella ja kuukausittain 12 kuukauden ennusteilla. Lisäksi Sanoma-konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset kassavarannolle.
Komittoidusta rahoituslimiitistä (yhteensä 895,5 milj. euroa) 103,0 milj. euroa erääntyy 2015, 155,0 milj. euroa vuonna 2016 ja 600,0 milj. euroa vuonna 2017. Konsernin rahoitussopimuksiin liittyy tavanomaisia kovenantteja, jotka koskevat mm. rahoittajien asemaa, eräitä taloudellisia tunnuslukuja sekä panttien ja kiinnitysten käyttöä. Vuonna 2014 konserni täytti kovenanttien asettamat vaatimukset.
Luottoriski
Sanoman luottoriskit liittyvät operatiiviseen liiketoimintaan. Sanomakonsernin luottoriskikeskittymiä vähentää merkittävästi konsernin monipuolinen toiminta eikä mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Liiketoimintaan liittyvät luottoriskit ovat operatiivisten yksiköiden vastuulla.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvot kuvaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka saamisista arvioidaan kertyvän. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty seuraavan sivun taulukossa.
Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee, että rahoitustransaktioita tehdään hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa ja niitä hajautetaan riittävän usealle vastapuolelle rahoitusvarojen suojelemiseksi. Konsernilla on käytössään useita rahoituslaitoksia vastapuolenaan, joten luottoriskejä voidaan pitää tältä osin hyvin hajautettuna.
Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään liitetiedoissa 18 ja 20.
Pääomarakenteen hallinta
Sanoman tavoitteena on palauttaa pääoman rakenne, joka vastaa hyvää luottoluokitustasoa (investment grade). Konserni on asettanut tavoitteekseen omavaraisuusasteen 35–45 % välillä, nettovelan suhteen käyttökatteeseen (EBITDA) alle 3,5 ja nettovelkaantumisasteen alle 100 %.
Nettovelka/EBITDA -tunnuslukua laskettaessa raportoituun EBITDAan tehdään seuraavat oikaisut: kertaluonteiset erät poistetaan, yritysostojen vaikutus lisätään ja yritysmyyntien vaikutus vähennetään laskentajaksolta sekä vähennetään ohjelmaoikeuksien ja sisällöntuotannon poistojen vaikutukset laskentajaksolta.
Vahvistaakseen pääomarakennettaan konserni laski liikkeeseen joulukuussa 2013 oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (ns. hybridilaina), joka oli määrältään 100 milj. euroa. Hybridilainan etusija-asema on heikompi kuin konsernin muilla velkasitoumuksilla, mutta kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Lainan korko on 7,25 %, eikä sillä ole eräpäivää. Hybridilainan korko pitää maksaa sijoittajille, jos konserni jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, päättää konserni mahdollisesta hybridilainan koronmaksusta erikseen. Maksamattomat korot kumuloituvat. Konsernilla on lunastusoikeus liikkeeseen laskettuihin velkakirjoihin kolmen vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Hybridilainan haltijoilla ei ole määräysvaltaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa. Vuonna 2014 omavaraisuusaste oli 42,2 % (2013: 37,2 %), nettovelka/EBITDA 4,1 (2013: 4,7) ja nettovelkaantumisaste 66,7 % (2013: 95,7 %).
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten nimellisarvot sisältävät bruttomääräiset nimellisarvot kaikista avoimista sopimuksista. Avoinna oleva nimellisarvo ei välttämättä mittaa tai osoita markkinariskiä.
Tilinpäätöshetken korkotason perusteella laskettuna rahavirran suojaukseen liittyvien johdannaissopimusten rahavirrat voivat vaikuttaa jonkin verran tilikauden tulokseen vuosina 2015–2018.
Käyvän arvon hierakia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraavan käypien arvojen hierarkian mukaisesti. Päättyneen tilikauden ja vertailukauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1, 2 ja 3 välillä.
- Taso 1: Käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin.
- Taso 2: Käyvät arvot perustuvat arvonmääritysmalleihin, joiden syöttötiedot ovat havainnoitavissa joko suorasti tai epäsuorasti.
- Taso 3: Luokiteltujen varojen ja velkojen käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.
Käytettävissä olevat netotussopimukset ja johdannaissopimukset
Sanoma on solminut netotussopimukset kaikkien johdannaisvastapuolien kanssa. Netotussopimukset huomioon otettuna rahoitussaamiset pankeilta ovat 5,7 milj. euroa.