24.6.2015

Jukka Leinonen

Hallitusohjelmaa sorvatessa puhuttiin paljon uudistumisen tarpeesta. Hallitusohjelman jälkeen keskustelu on jatkunut, mutta siinä tuntuu olevan keskiössä pelkkä säästöpäätösten ja niiden oikeellisuuden arviointi uudistumisnäkökulman sijaan.

Miksi uudistuminen on niin vaikeaa? Onko kyse osaamattomuudesta, ymmärtämättömyydestä tai teknologian puutteesta? Vai onko kyse ihmisluonteen inhimillisestä ja ymmärrettävästä laiskuudesta, joka kutsuu pysymään tutuissa uomissa tehokkaampien toimintatapojen etsinnän ja omaksumisen sijaan?

Jopa kansalaisten keskuudessa ongelma ylivaroilla elämisestä ymmärretään mielestäni selvästi. Olen myös varma siitä, että yrityksissä ja virastoissa on osaavaa porukkaa, jotka tietävät miten asioita voidaan hoitaa entistä tehokkaammin. Teknologiakaan ei ole esteenä, sillä maailmalla on tuhansittain esimerkkejä siitä, kuinka nykyisillä teknologiaratkaisuilla on ratkottu monia meitä rassaavia ongelmia.

Uudistumisen vaikeuden syyn löytäneekin useimmiten peilin edestä. Mikä sitten avuksi, jos kerran ongelma ymmärretään ja osaamistakin on?
Mielestäni vastaus löytyy johtamisen perusasioista.

• Uudistumista täytyy johtaa asettamalla konkreettisia ja mitattavia tavoitteita organisaatiolle. Näin saadaan porukka soutamaan samaan suuntaan. Samalla voidaan mitata, ollaanko asetettuja tavoitteita saavuttamassa – loppupeleissä vanha sanonta siitä että ”sitä saat mitä mittaat” on uskomattoman oikea.


• Uudistumisen läpivienti edellyttää myös läpinäkyvyyttä ja avoimuutta koko organisaation tasolla. Näin asianosaiset saadaan ymmärtämään, miksi toimintatapoja täytyy muuttaa ja mitä hyötyjä muutoksella saadaan aikaan niin tulosten kuin työn mielekkyydenkin kannalta.

Julkisessa keskustelussa tulisikin palata älylliseen rehellisyyteen. Nyt tarvitaan ennen kaikkea selkeää näkemystä ja konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia säästöjä voidaan saada aikaan toimintatapoja uudistamalla ja turhaa tekemistä vähentämällä ilman, että palvelut oikeasti heikkenevät.

Hyvä esimerkki rohkeasta tavasta uudistua löytyy Vantaan ja Espoon kaupunkien hankkeista opetuksen sähköistämisessä. Tässä on kyse uudistuksesta, joka paitsi säästää myös tekee oppimisesta mielekkäämpää ja samalla luo valmiuksia digitaalisen maailman työkalujen käyttöön.

Idearikasta ja ennakkoluulotonta kesää!
Jukka Leinonen

PS. Hallitus siirtyi avokonttoriin. Me olemme jo askeleen pidemmällä mutkattoman työn konseptillamme, missä työtä voi tehdä ilman erillistä sopimista mistä vain.